Hallituksen koura leskien ja orpojen kukkarolla

Valtiovarainministeriöstä on lähtenyt ehdotus perintö- ja lahjaverolain muutettamiseksi siten, että verotusta kevennettäisiin asteikkojen kaikissa portaissa. Samoin yritysten ja maatilayritysten sukupolvenvaihdoshuojennusten arvostusperusteita laskettaisiin jopa 40 prosenttia arvostamislain mukaisesta arvosta.

Hanke siis tukee Sipilän hallituksen linjausta edes­auttaa merkittävästi yritysten polven vaihdoksia ja sitä kautta edistää työllisyyttä maassamme. Erinomaisen hyvää ja kannatettavaa lainsäädännön muuttamista noilta osin.

Tapa, millä se luonnoksessa on ajateltu osin rahoittaa, on mielestäni pöyristyttävä. Ongelman ydin on kirjattu kirjoitukseni otsikkoon.

Veropohjaa on ajateltu laajentaa poistamalla osittainen verovapaus henki­vakuutuskorvauksissa olleilta kuolemanvarasummilta. Kyseisissä vakuutuksissahan on lähiomaisille (puoliso, lapset ja lastenlapset) ollut 35 000 euron perintöverovapaus vuodesta 1996 alkaen.

Hyvänä perusteena ollut se, että perheen huoltajan kuolemantapaus taloudessa, jossa on velkaa sekä lasten kautta olevaa huoltovastuuta, on aina hirveä katastrofi. Omassa kodissa eläminen vaarantuu. Yrittäjillä tai maatilayrittäjillä talouden pohjan tätä kautta pettäessä voi pahimmillaan kaatua koko toiminta.

Olen vakuutusalalla hyvin pitkälle elämäntyöni tehnyt. Tuo hallituksen muutosesitys on sadoille tuhansille suomalaisille karkeaa ja muistiin jäävää kohtelua. Siinä taitamattomalla hallinnolla kansalaisille lisätään epävarmuutta.

Vakuutussopimuksethan ovat pitkiä, kymmenien vuosien sitoumuksia. Niitä koskettaviin verolainsäädännön muutoksiin ei pidä mennä.

Asiakokonaisuuteen liittyy myös työntekijöiden sekä maatilayrittäjien osalta niin sanottu työntekijöiden ryhmähenkivakuutus. Ministeriössä asiaa valmistelleet ovat sekoittaneet säästöhenkivakuutukset, kyseisen ryhmähenkivakuutuksen sekä henkivakuutusyhtiöiden kuolemanvaralle myöntämät sopimukset samaan pataan.

Toki niissä on samoja elementtejä, mutta ainakaan riskivakuutukset eivät ole omaisuutta tai rahavarallisuutta, vaan realisoituvat aina kuolemantapaukseen. Ne ovat osa tärkeää sosiaalista riskien­hallintaa, jossa yhteiskunnalla tulee olla kannustava rooli.

Pielavesi