• Lukijalta: Langattomia yhteyksiä ei voi verrata valokuituun

    Langattomien yhteyksien rinnastaminen valokuituun on turhaa puhetta ilman, että molemmilta vaaditaan sama taatusti vakaa yhteysnopeus ja matala viive.
    Tilaajalle
    Esa Tuunasen mielestä langaton verkko ei pärjää valokuidulle.
    Esa Tuunasen mielestä langaton verkko ei pärjää valokuidulle. Kuva: Kimmo Haimi
    Mielipide|Tekniikka
    20.11.202309:29
    Lukijalta
    Esa Tuunanen

    Johtuen valon rajusti suuremmasta taajuudesta, langaton on siinä takaa-ajoasemassa jo ilman jaetun kaistan ongelmaa. Langattoman verkon "ilmatila" kun jaetaan aina kaikkien saman solun alueella olevien käyttäjien kesken.

    Eli se satojen käyttäjien yhteys on kuin Mannerheimintie ruuhka-aikaan. Mitään takeita nopeudesta, tai yhteysviiveestä ei ole. Verkkoja kun ei koskaan mitoiteta takaamaan nopeutta suurelle käyttäjämäärälle. Nopeusvaihtelu kellonaikojen välillä voi olla hyvinkin rajua pienissä kunnissa.

    Kaupunkien ulkopuolella pitkät tukiasemien väliset etäisyydet vielä pahentavat ongelmia: Korkeammilla taajuuksilla olisi enemmän kapasiteettia, mutta signaalin kantama ja esteiden sieto heikkenee hyvin nopeasti. Kun kaupunkilaiset tulevat kesälomille, nopeudet ovat monin paikoin vieläkin epävakaampia.

    Modernit rakentamismääräyksetkin ovat vielä muuttamassa taloja sahkömagneettisiksi umpioiksi. Eli valokuidun mahdollistamiin nopeuksiin vastaaminen langattomasti tulee vain muuttumaan tulevaisuudessa entistä vaikeammaksi.

    Itärajan läheisyydessä on vielä omat ongelmat taajuus- ja lähetystehorajoituksissa. Eikä taatusti tarvittaisi kovin kummoisia häirintälähettimiä rajan taakse, niin kaikki langattomat yhteydet lakkaavat toimimasta rajan läheisyydessä. Jo huoltovarmuudenkin nimissä pitäisi panostaa reilusti enemmän valokuituun.

    Sähköverkkoon verrannollisen käyttöiän omaavan valokuidun rakentamisen päästöihin vetoaminen on täysin punavihervasemmiston ääriuskonnollisen maaseudun vastaisen propagandan tasoa.

    Jos ympäristö on niin lähellä sydäntä, silloin pitäisi laittaa jatkuvasti ulkomaille lentelevät bensan tasoiselle haittaverolle, puhumattakaan länsimaisen kaupunkiyhteiskunnan kerskakulutuksesta!

    Esa Tuunanen

    Parikkala

    Artikkelin aiheet
    valokuitu
    langattomat yhteydet
    verkkoinfrastruktuuri
    huoltovarmuus
    Parikkala
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotti vakuutti kokeilussa tarkkuudellaan ‒ kone noudatti ennakkosuunnitelmaa tarkasti

    Tilaajalle
  • Koneviesti tutustui ensimmäiseen Suomeen tulleeseen AgXeed-peltorobottiin touko-kesäkuussa Köyliössä.

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotin anturit ja ohjelmisto korvaavat kuljettajan ‒ sähköinen voimansiirto on hyötysuhteeltaan hyvä

    Tilaajalle
  • Saku Tiaisen valmistama pienkuormaaja näyttää erittäin valmiilta ja pitkälle harkitulta koneelta. Koneen kehittämiseen tähän vaiheeseen onkin vaatinut useamman vuoden.

    Koneviesti | Autojen ja sekalaisten koneiden osista kuormaaja – näin syntyi itse tehty kuormain omalle pihalle