Luottamuskato on viheliäistä – lakkolukko jatkuu ainakin pääsiäiseen, todennäköisesti ylikin

Suomella on menestyksellinen perinne hakea ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa laajaa yhteisymmärrystä. Se on syntynyt avointen keskustelujen avulla. Turvallisuuskysymyksissä hallituksen ja opposition onkin löydettävä toisensa.

Suomi tarvitsee samanlaista sopimisen tahtoa muissakin kansakunnan kannalta elintärkeissä kysymyksissä kuten talous- ja työmarkkinapolitiikassa. Tässä maailmassa on totta se, että yhtäältä yhteiskunnan sisäinen toimintakyky ja yhtenäisyys ja toisaalta maan ulkoinen turvallisuus liittyvät yhä kiinteämmin toisiinsa.

Suomalainen järjestelmä on parlamentaarisen demokratian ja sopimusyhteiskunnan yhdistelmä. Pohjana on eri osapuolten keskinäinen luottamus.

Hallitus vastaa maan asioista parlamentaarisen enemmistönsä turvin. Työmarkkinajärjestöjen vastuulla on ollut palkka- ja työehdoista sopiminen joko kahteen pekkaan tai yhdessä hallituksen kanssa.

Männä viikon keskiviikkona toiveet orastavasta työmarkkinasovusta romahtivat. Valitettavaa tilannetta kuvataan milloin jumilla, milloin konkelolla, milloin juntturalla.

Osapuolten välillä ei ole kerta kaikkiaan sellaista luottamusta, jonka pohjalta lakkolukko aukaistaan. Yksi aikakausi on lopuillaan, uuden sisällöstä ei ole tietoa.

Asetelma on selkiytynyt: sak-laisen lakkoliikehdinnän tukena toimii poliittinen vasemmisto, ja hallituksen takana operoivat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät.

Hallitus pysyy tiukkana: keskusteluja ei käydä nyt, kun lakot ovat päällä. Konkelo jatkuu ainakin pääsiäiseen, todennäköisesti ylikin. Maailman onnellisimmat elelevät ihmeellisessä lakkomaassa.

Lakkosuma vaurioittaa Suomen taloutta muutoinkin vakavassa tilanteessa. Hinta on jo kova ja nousee päivä päivältä. Tappioita räknäillään euroissa. Mutta vieläkin suolaisempi hinta tulee luottamuskadosta.

Ensi syksyn ja talven tes-kierroksen meininkiä voi vain arvailla. Kysyä sopii, mitä on jäljellä sen jälkeen. Miettiikö sitä kukaan? Risaiseksi menee.

Ei näin voi jatkua. Ei ainakaan saisi.

Pääjohtaja Olli Rehn arvioi Suomen asemaa 15.3.2024 Suomen Pankin sidosryhmille pitämässään katsauksessa: ”… yhteiskunnallinen eheys ja ristiriitojen järkiperäinen sääntely on edellytys Suomen kaltaisen pysyvästi vaikealla geopoliittisella maailman kolkalla sijaitsevan pienen maan menestykselle.”

Vastakkainasettelut eivät katoa. Intressit yhteiskunnassa menevät ristiin, mutta niiden järkevä sääntely on mahdollista, jos on tahtoa. Se vaatii johtajilta nousemista kiistatilanteiden yläpuolelle.

Apuun huudellaan presidenttejä. Se on vaan niin, että pääministeri on päävastuussa Suomen asioista.

Luottamus, ristiriitojen sääntely ja yhteiskuntarauha muodostavat perustan Suomen menestykselle tässä maailman kolkassa ja tilanteessa.

Kolumnin kirjoittaja on ministeri.