Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi keräsi yli 80 000 nimeä muutamassa päivässä. Aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, koska perustuslain edellyttämät 50 000 kannatusilmoitusta ovat aloitteen tukena.
Vesihuolto on pidettävä julkisessa omistuksessa. Kansainväliset esimerkit vesihuollon yksityistämisestä eivät ole rohkaisevia. Säästöjä ei ole syntynyt kuluttajille. Monopoliasemassa olevat yritykset ovat käyttäneet saavuttamaansa asemaa estottomasti hyväkseen.
Hinnat ovat nousseet ja tarvittavat korjausinvestoinnit on jätetty tekemättä lyhyen tähtäimen voitontavoittelun vuoksi. Kilpailu on yleensä eduksi kaikille osapuolille, mutta niin sanotun luonnollisen monopolin vallitessa kilpailua ei synny. Rinnakkaisten vesijohtoverkostojen rakentaminen ei ole realismia.
Vesihuollon yksityistäminen on johtanut myös laatuongelmiin sekä jakeluhäiriöihin. Kansalaisten tunne perusturvallisuudestaan voi myös heikentyä. Ilman toimivaa vesihuoltoa ja luottamusta ei voida puhua hyvinvointiyhteiskunnasta. Berliini ja Pariisi ovat virheensä tehneet ja joutuneet päätöksensä pyörtämään.
Vesihuolto voi olla kuntien, vesiosuuskuntien, liikelaitosten tai kuntien omistamien yhtiöiden hallinnassa. Yhtiömuoto voi olla toiminnan järjestämisen kannalta aivan perusteltu ratkaisu. Yhtiöjärjestyksen, osakassopimuksen, lunastuslausekkeen sekä mahdollisten muiden juridisten järjestelyjen pitää olla kuitenkin ”vedenpitäviä”.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.