Lukijalta: MAL-sopimukset keskittävät päätösvaltaa — kukaan ei tiedä, missä vaiheessa päätökset tehdään ja miten niihin voi vaikuttaa

Valtaa pitävät syyttävät demokratiaa hitaudesta ja kalleudesta. Kärsimättömyyden ”turhiin” valituksiin ja tehottomuuteen koetaan oikeuttavan päätöksenteon keskittämiseen. Hyvä huono esimerkki demokratian ohituskaistasta ja päätösvallan keskittämisestä ovat muutamien kaupunkiseutujen maankäytölle, asumiselle ja liikenteelle reunaehdot asettavat MAL-sopimukset.

MAL-sopimukset kehitettiin aikoinaan kaupungistumisen tueksi valtakunnallisesti. Niinpä niissä korostuvat kasvun, keskittämisen ja suuruuden tavoitteet.

Sopimukset tarjoavat merkittäviä rahallisia hyötyjä sopimuskunnille ja se käytännössä ohjaa investointeja näille alueille. Tämä lisää eriarvoistumista alueiden välillä valtakunnallisesti ja myös alueiden sisällä.

MAL-suunnittelussa tehdään erittäin merkittäviä kuntalaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä. Esimerkiksi uusia liikenneväyliä, raiteita, asuinalueita, viheralueita ja palveluiden sijoittumista koskevat suunnitelmat ovat hyvinkin konkreettisia. Kuntalaisten ja demokratian kannalta olisikin hyvä tietää missä vaiheessa ja ketkä ovat olleet mukana neuvottelemassa siitä, mille alueille asutusta ja liikenneinvestointeja kohdennetaan. Maankäytön päätöksiä leimaa pysyvyys: kun jotain on rakennettu, ei sitä seuraava kaupunginvaltuusto pysty purkamaan.

MAL-menettelyä on syystäkin kritisoitu sen keskitetystä vallasta, demokratiavajeesta ja avoimuuden puutteesta.

MAL-sopimus ei juridisesti sido, käytännössä kylläkin. Rahoitusta saadaan, mikäli sopimusta noudatetaan. MAL-sopimukset eivät ole lakisääteistä toimintaa, joten osallistumismahdollisuuksia kuntalaisille ei ole pakko järjestää.

MAL-neuvottelujen tulokset tulevat päättäjille valmiiksi neuvoteltuina. Missä vaiheessa prosessia sekä asukkaat että luottamushenkilöt voisivat olla prosessissa aidosti osallisina? Onhan kyseessä kuntalaisten omat asuinalueet ja jonkinlainen omaisuudensuoja ja kunnioitus alueella jo asuvillakin tulisi olla. Kansalaisilla on Suomessa oikeus lausua näkemyksensä elinympäristöönsä liittyviin suunnitelmiin ja vaikuttaa niihin.

Ilman aitoa vuorovaikutusta demokratiasta tulee enemmistön tyranniaa. Vaihtoehtona on totalitaarinen yhteiskunta, jossa eivät "turhat" kuntakuulemiset ja valitusoikeudet estä tehokasta päätöksentekoa.

Se, miten valta jakautuu yhteiskunnassa, kertoo demokratian tilasta paljon. Demokratia voi hyvin, kun valta jakautuu tasaisesti ja myös eriävät mielipiteet kuuluvat. KD:n yksi tärkeistä arvoista on lähipäätösperiaate eli kansalaisia koskevat päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä heitä, joita ne koskevat.

Riitta Kuismanen

aluevaltuutettu (kd)

kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja

Pirkkala