Hiilensidontalaskelmat ovat täynnä oletuksia – hyvä silti että metsitetään

Luotettavimmatkaan laskelmat metsän kyvystä sitoa hiiltä eivät ole kovin luotettavia. Taustaoletuksia on paljon. Lopputuloksen ratkaisee, milloin ja miten metsää hakataan ja mihin hakkuista saatu puu käytetään. Kukaan ei tiedä, millainen metsälainsäädäntö Suomessa on vuosikymmenten päästä.

Jos yritys pyrkii kokonaan hiilineutraaliksi, maalaisjärki sanoo, että yhden vuoden aikana tuotetut päästöt olisi kompensoitava saman vuoden aikana. Kuitenkin ostettu hiilensidontapalvelu voi perustua siihen, että metsä sitoo kyseisen hiilimäärän kasvunsa aikana, siis esimerkiksi sadassa vuodessa. Silloin ilmakehään tänä vuonna päästetty hiili poistuu sieltä hyvin hitaasti.

Se, että Helsinkiin istutetaan 100 000 puuta, kuulostaa äkkiseltään isolta määrältä. Jos kaikki puut istutettaisiin nykyisten metsien jatkoksi, kaupungin metsäpinta-ala lisääntyisi noin 50 hehtaaria. Ala lienee melko maltillinen siihen nähden, miten paljon metsää Helsingistä samaan aikaan häviää rakentamisen tieltä.

Hyvä silti, että metsityksestä on innostuttu. Metsäkeskuksen hankkeessa selvisi vastikään, että Suomessa on lähes 100 000 hehtaaria metsitykseen sopivia joutoalueita.

Kun metsää vielä raivataan vuosittain yli 10 000 hehtaaria rakentamisen ja pellonraivauksen tieltä, kaikki hiiltä sitova toiminta on kotiinpäin!

Siihen on havahtunut myös maan hallitus, joka on esittänyt joutomaiden metsittämiseen tukijärjestelmää. Joutomaita metsittävä voisi saada hehtaarista 1 900–2 900 euroa korvausta. Esitys on eduskunnan käsittelyssä, ja laki saattaa tulla voimaan jo ensi vuoden alussa.

Lue lisää aiheesta:

Metsityksestä tuli bisnestä Suomessakin – 4H-liitto metsittää entisiä turvetuotantoalueita

Metsitettäväksi sopivia peltoheittoja ja suopohjia löytyy lähes 100 000 hehtaaria

Joutomaiden metsittäjälle ehdotetaan 1900–2900 euron korvausta hehtaarilta