Kaikki Ukrainan vesi- ja lämpövoimalat vaikeuksissa ‒ maa tarvitsee jokaista EU-maata

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut kohta kymmenen kuukautta. Syksyn mittaan sodassa tapahtui uusia käänteitä, kun Venäjä julisti osittaisen liikekannallepanon ja rintamalle lähetettiin tavallisia venäläisiä. Nopeasti kävi ilmi, että he päätyivät rintamalle jokseenkin huonoin varustein ja osa oli jopa kouluttamattomia sotaan. Venäjän hallinnolle uudet taistelijat näyttivät olevan pikemminkin tykinruokaa, joista ei tarvitse huolehtia.

Ukraina on jatkanut taistelua maan itsenäisyyden puolesta väsymättä. Venäjä jatkaa iskujaan siviilikohteisiin ja tuhoaa nyt myös energiainfrastruktuuria laajasti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki maan vesivoimalat ja lämpövoimalaitokset ovat vaurioituneet.

Erityisen vaikea tilanne on Etelä-Ukrainan Odessassa, missä presidentti Zelenskyin mukaan yli 1,5 miljoonaa ihmistä oli hiljattain Venäjän lennokki-iskujen vuoksi ilman sähköä. Itä-Ukrainassa kaupungit raunioituvat, kuten Bahmutin tapauksessa.

Venäjä etsii nyt uusia liittolaisia jatkaakseen brutaalia sotaansa. Yhdestä maasta on muodostumassa yksi tärkeimmistä Venäjän sotilaallisista tukijoista: Iranista.

Britannian sotilastiedustelu arvioi hiljattain, että Iran kasvattaa tukeaan Venäjän asevoimille entisestään lähikuukausina. Venäjä voi saada Iranilta esimerkiksi satoja ballistisia ohjuksia. Näin se voi jatkaa Ukrainan pommittamista ja laajaa infrastruktuurin tuhoamista.

Samaan aikaan Putinin hallinto pyrkii painostamaan Valko-Venäjää tukemaan Ukrainan sotaa: Venäjä on yrittänyt perustaa pysyvän sotilastukikohdan maahan, jotta se saisi otteen Valko-Venäjän armeijasta. Samalla se pyrkii virallistamaan Venäjän ja Valko-Venäjän välisen valtioliiton. Näin Venäjä pyrkii aikaa myöten kasvattamaan valtaansa maassa.

Sota ei näytä loppumisen merkkejä lähitulevaisuudessa. Näin arvioi myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz viime viikonloppuna. Vaikka Venäjä on näyttänyt kokevan massiivisia tappioita ja kaatuneiden määrä arvioidaan kymmenissä tuhansissa, Venäjä pitää kiinni tavoitteistaan saada aluevaltauksia Ukrainasta.

Tilanne Ukrainassa on erittäin vaikea talven tullessa. Mitä pidempään Venäjä jatkaa raakaa linjaansa, sitä enemmän Ukraina kärsii vaurioita, joiden korjaaminen kestää.

EU on tukenut Ukrainaa sodan alusta asti ja tuki jatkuu. Ukrainaa avustetaan puolustuksellisesti, materiaalisesti ja humanitaarisesti.

Viime viikolla pakotteissa edettiin, kun G7-ryhmä, EU ja Australia asettivat hintakaton venäläiselle öljylle. EU:n alueella astui voimaan viikko sitten myös meriteitse kuljetettavan venäläisen öljyn tuontikielto.

Tavoitteena on, että talouspakotteilla olisi selviä seurauksia Venäjän talouteen ja siten ne vähentäisivät sen mahdollisuuksia jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Venäjän budjettivaroista kolmasosa tulee öljykaupasta, mikä tekee öljystä sen tärkeimmän tulonlähteen.

Venäjällä on kuitenkin keinonsa pyrkiä ohittamaan iskut talouteen hakemalla uusia kumppaneita öljynmyynnissä esimerkiksi Kiinasta tai Intiasta.

Parhaiten Ukrainaa tuetaan yhtenäisen EU:n kautta. On selvää, että tuen on jatkuttava, ja siihen tarvitaan jokaista EU-maata.

Suomeen tulevat ukrainalaispakolaiset toivotamme tervetulleiksi yhteiskuntaan.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.