Jo pitkään on kohistu, miten vaikeaa maailmalta on löytää riittävän korkeatasoisia hengityssuojaimia. Niitä on kiireellä etsitty isollakin rahalla, ja etsinnässä on ollut piirteitä, jotka ovat johtaneet poliittiseen jälkipyykkiin.
Kuinkahan moni mahtaa muistaa, että Suomi oli pitkään edelläkävijämaa hengityssuojaimissa. Se oli paljolti valtioyhtiö Kemiran ansiota.
Kemira ja sen edeltäjät suunnittelivat maskeja ja suodattimia sota-ajasta lähtien aina 2000-luvun alkuun saakka. Tuotteet valmistettiin Kemira Safety Oy:n Vaasan tehtailla.
Mutta Kemira haluttiin myydä ulkomaalaisille. On tullut sen jälkeenkin valtiomme ikäväksi tavaksi myydä kansalle kuuluvaa omaisuutta, jossa lähes aina häviäjänä on oma kansa.
Kemira siis luopui suojainbisneksestä vuonna 2000. Uusi omistaja oli amerikkalainen Scott Technologies -konserni.
Moni sanoi silloin, että mitäs sitten tehdään ja mistä Suomeen saadaan suojaimia, jos tapahtuu joku iso katastrofi.
Välitön ahneus näyttää olevan isompi asia kuin ihmisten turvallisuus. Näin pohti myyntiä esimerkiksi suodatinkoneenhoitaja Thomas Dahl vuonna 2012.
Näytti siltä, että Scott olisi vakaa omistaja. Kaikki kuitenkin muuttui vuonna 2012, jolloin Scott teki päätöksen Vaasan-tehtaan lopettamisesta, ja näinhän niissä useimmiten käy. Työpaikkoja siinä menetettiin satakunta.
Tuotanto siirrettiin Englantiin. Eräitä Vaasassa kehitettyjä tuotteita valmistetaan edelleen, ja niitä pidetään huippulaadukkaina.
Tämä on yksi esimerkki valtiomme lyhytnäköisyydestä. Siitä, mitä Suomi on tehnyt, ja sen halusta myydä kansan omistamaa teollisuutta ja rikkauksiaan muiden maiden omistukseen. Eikä ajatusta ole hylännyt nykyinenkään hallitus.
Vikansa on demokratiassakin. Jos jossain onnistaa, ollaan ratketa riemusta, mutta jos menee pieleen, asia vaietaan kuoliaaksi.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.