Lukijalta: Hyvinvointialueet voivat kehittää päivystystä

Keskussairaaloiden päivystystä käsittelevä raportti aiheutti vilkkaan keskustelun. Ne hyvinvointialueet, joita uhkaa päivystyksen menettäminen, puolustautuvat vetoamalla työpaikkojen menettämiseen, syntyviin pitkiin etäisyyksiin ja niistä aiheutuviin riskeihin, maakunnan vetovoiman vähenemiseen tai muihin soten ulkopuolisiin tekijöihin. Ne ovat yhteisiä kaikille pienille hyvinvointialueille.

Sote-uudistuksen lainsäädäntökokonaisuus on jo sinällään ainutlaatuinen. Laissa oleva määräys hyvinvointialueen vastuusta asiakkaiden palvelujen yhteensovittamisesta asiakastietoa yhdistämällä on poikkeuksellisen edistyksellinen. Missään Euroopan maassa ei ole toteutettu yhtä edistyksellistä lainsäädäntöä eikä palvelujen yhteensovittamiseen perustuvaa mallia. Tähän on nyt Suomen hyvinvointialueilla ainutlaatuinen mahdollisuus.

Hyvinvointialue pystyy vain rajallisesti vaikuttamaan yksittäisen päivystyksen sisältöön. Sen sijaan hyvinvointialue pystyy yhteensovittamaan palveluita asiakas- ja potilastietoa yhdistämällä, ja voi vaikuttaa päivystyskäyntien määrään ja sen seurauksena sairaalaan joutumiseen. Tutkimusten mukaan ikääntyvällä väestöllä saattaa olla useita estettävissä olevia päivystyskäyntejä ja sairaalajaksoja samasta syystä vain yhden kuukauden aikana. Tällä on suuri vaikutus kustannuksiin ja henkilöstötarpeeseen.

Päivystys pitää nähdä osana digitaalisten ja liikkuvien palvelujen yhteensovittamista, joihin kuuluvat ensihoito, kotiutus, kotihoito sekä kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää kokonaan uusia kustannustehokkaita toimintamalleja pienillä hyvinvointialueilla, joissa päivystys on asukkaiden kannalta erityisen tärkeä asia.

Palvelujen yhteensovittaminen on kriittinen asia sote-uudistuksen onnistumiselle. Luotettava arvio hyvinvointialueiden sote-keskusten roolista ja keskussairaaloiden päivystyksestä voidaan tehdä vasta siinä vaiheessa, kun palvelujen yhteensovittamisesta ja digitalisaatiosta on saatu kokemuksia.

Vahingollisinta on, jos tämä arvio tehdään pelkästään perinteisten toimintamallien tuottaman historiatiedon varassa ja suuruuden ekonomia näkökulmasta. Arvioinnin lähtökohtana tulee olla teknologian mahdollistama kehityspotentiaali, sille asetetut tavoitteet ja tuottavuusvaatimukset. Jo nyt tiedetään, että tällä perusteella tehty arviointi johtaa väistämättä monilla alueilla perinteisten kivijalkapalveluiden uudistamiseen mutta samalla palvelujen laadun ja saatavuuden paranemiseen.

Pentti Itkonen

FT, sairaalaneuvos

Lappeenranta