Taloustutkimuksen vuosittainen Suomi syö -tutkimus on mielenkiintoista luettavaa vuodesta toiseen. Tutkimus kertoo, että yhä useampi meistä ymmärtää kotimaisen ruokaketjun vaikutuksen myös työllisyyteen ruuan laadun, turvallisuuden ja puhtauden rinnalla.
Suomalaisen ruuan arvostus ja maine onkin kahden vuoden aikana vahvistunut. Lisäksi sen vaikutus työpaikkoihin maatiloilla ja muualla ruokaketjussa on merkittävä.
Venäjän ruokapakotteiden myötä kotimaisen ruuan arvostus on vain kasvanut. Kotimainen ruoantuotanto on tärkeä osa myös maamme huoltovarmuutta.
Tänä päivänä meistä jo yli 60 prosenttia tarkistaa kaupassa ruuan alkuperän. Sillä on siis vaikutusta ostopäätökseen.
Edelleen yli puolet toivoo merkintöjen parantamista jopa niin, että ruuan alkuperä voitaisiin jäljittää maatilalle saakka. Esimerkkejä löytyy jo suuriltakin toimijoilta.
Pääsääntöisesti tämä ehto täyttyy kuitenkin vasta pienillä tilapuodeilla. Esimerkiksi kotikunnassani Lopella Pelto-Seppälän tilapuodissa pihvin ja paistin alkuperä tiedetään eläimen tarkkuudella ja ruoka on varmasti hyvää ja läheltä.
Olen esittänyt, että kaikkeen ruokaan saataisiin alkuperämerkinnät. Tämän tulisi minusta koskea lihan ja maitotuotteiden lisäksi myös leivän viljan alkuperää.
Kun alkuperämerkinnät olisivat reilusti näkyvissä, palautuisi valta jälleen asiakkaalle elintarviketeollisuudelta ja kaupalta.
Taloustutkimus tekee Suomi syö -tutkimuksen vuosittain. Toivottavasti tänä vuonna olemme jälleen itse kukin näissä asioissa valppaampia. Meillä on valta vaikuttaa ruuassa.
Maaliskuun alussa on jälleen suomalaisen ruuan viikot. Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa -kampanja kannustaa meitä kiinnittämään huomiota ruuan alkuperään ja suosimaan nimenomaan hyvää lähiruokaa ja yleensäkin suomalaista ruokaa.
Haastankin teidät mukaan kampanjaan!
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok.)
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.