Kauppa voi vaikuttaa syömiseemme enemmän kuin suositukset

Olet sitä, mitä ostat.

Kaupalla on Suomessa tunnetusti iso valta. Se ulottuu teollisuuden ostosopimuksiin ja sitä kautta tuottajahintoihin, ja nykyisin yhä vahvemmin siihen, mitä syömme.

Kauppahan teettää teollisuudella isot määrät tilaustuotteita, jotka poikkeavat vain vähän kalliisti kehitellyistä alkuperäistuotteista.

Kauppa on käyttänyt valtaansa etenkin hinnoitteluun: ikiaikaisen kannattavuussäännön mukaan se haluaa ostaa halvalla ja myydä kalliilla.

Liian kalliilla myyminen vie maineen ja markkinaosuuden, joten kaikki kaupparyhmät laskivat hintoja viime vuonna. Siitä seuraa helposti alkutuottajaan asti ulottuva halventamisen noidankehä.

Voisiko kierteen katkaista ja kauppa alkaa kantaa kokonsa mukaista yhteiskuntavastuuta myös ihmisten terveydestä? Hienoisia merkkejä on jo.

Siinä missä S-ryhmä on profiloitunut Lidlin ohella halvoilla hinnoilla ja K-ryhmä alkanut antaa tuottajille kiitosta ja lisäsenttejä, Lidl rummuttaa myös terveyden puolesta.

Se on poistanut iloiset piirroshahmot pillimehuista ja siirtänyt vegaaniset tuotteensa tavallisten sekaan.

Vege-ruokien ripottelu pitkin kauppaa näkyy jo myynnin kasvuna. Ehkä ihmiset huomaavat ne vasta nyt, ostavat vahingossa tai erikoisruokavalion leima on todella häirinnyt.

Olennaista on, että ihmiset tekevät ostopäätöksen itse.

Ravitsemussuositukset kun koettiin holhoukseksi. Myös verotus ohjaa ihmisiä terveellisempiin tuotteisiin vain, jos ne ovat riittävän lähellä alkuperäistä: karkki ei vaihdu hedelmään, mutta limu voi vaihtua sokerittomaan.

Valistuksella on toki paikkansa, siksi voikin on vaihtunut margariiniksi ja se taas kolesterolinalentajaksi.

Teollisuus kertoo jo tehneensä lempeitä terveystekoja: suolaa ja rasvaa on vähennetty ilman, että kuluttaja on huomannut mitään. Lidl kertoo toimineensa näin omissa resepteissään jo vuosia, nyt mukana on myös ympäristönäkökulma.

Lidl aikoo nostaa täysjyvän osuuden myymistään viljatuotteista 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, lisätä hedelmien ja vihannesten myyntiä, tuplata kasviproteiinien määrän ja rajoittaa niiden hinnan enintään samaan kuin lihan.

”Ravitsemussuositukset linkittyvät meihin, kaupalla on vastuunsa ja mahdollisuus vaikuttaa”, Lidlin edustaja sanoi tammikuussa Lääkäripäivillä.

Asiakas ostaa sitä, mitä myydään, mutta kauppa voi ohjata hyviin valintoihin. Ne ovat luultavasti myös hyväkatteisia, mutta kauppa voi suosia niitä myös hinnoittelullaan.

Ilmastoon ruoka vaikuttanee muita konsteja hitaammin, mutta kun nykyiset alle 24-vuotiaat suhtautuvat vanhempiaan myönteisemmin kasviproteiineihin ja tekevät omat perheostoksena, vaikutusta ei voi välttää. Silti maku ja hinta ratkaisevat luultavasti silloinkin.