Lukijalta: Suomi tarvitsee laajan lentoasemaverkoston

Kehysriihen mukaisesti on asetettu työryhmä valmistelemaan malli maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseksi. Keskeisten ehdotusten on valmistuttava ennen syksyn budjettiriihtä. Riihessä hallituksen on päätettävä lentojen jatkuvuudesta siten, että katkoa liikennöintiin ei tule.

Lisäksi työn alla ovat selvitykset kriteerien määrittelystä valtakunnallisesti tärkeille lentoasemille, lentojen liikenne- ja aluetaloudellisista vaikutuksista, keinoista parantaa matkaketjuja suurimmille lentoasemille ja vaihtoehtoisista tavoista ylläpitää verkostoa Finavian lisäksi.

Selvitysruuhkan lähestymistavaksi on otettava valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kolmen tunnin saavutettavuustavoite. Ellei maakuntakeskuksen yhteys järjesty tässä ajassa muilla liikennemuodoilla Helsinkiin ja Helsinki-Vantaalle, on lentoyhteys katsottava markkinaehtoisen operaattorin puuttuessa välttämättömäksi.

Lisäksi voi painottaa junamatka-aikoja sekä lentojen merkitystä elinkeinorakenteelle ja vientitoiminnalle. Pelkästään yhden suuren vientitehtaan aluetalousvaikutus voi olla lähellä Finavian laskennallisen verkostoalijäämän ja lentojen ostorahoituksen yhteissummaa koko maassa.

Uutta lentoasemaverkoston strategista luokittelua ei tarvita. Ensinnäkin on Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa, toiseksi siviili- ja sotilasilmailun yhteistoimintalentoasemat, kolmanneksi Finavian muu verkosto ja neljänneksi muut kuin Finavian operoimat lentoasemat ja -paikat.

Tämä luokittelu on riittävä lentoliikenneinfrastruktuurin strategiseen kehittämiseen eri näkökulmista. Muu johtaa vääjäämättä kysymykseen Finavian lentoasemaverkoston harventamisesta.

Lentoasemat ovat kiinteä osa Suomen valtiollista liikennejärjestelmää, huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Verkostoalijäämän tuottama ongelma arvokasta työtä tekevälle yhtiömuotoiselle Finavialle on ratkottava muutoin kuin lentoasemia karsimalla.

Sami Laakkonen

strategiajohtaja

Joensuun kaupunki