Lukijalta: Maahanmuuttajien kielikoulutus on jätetty sote-alan henkilöstön harteille – oppilaitoksissa olisi valmius koulutukseen

Työperäinen maahanmuutto on osa ratkaisua sotealan ja kasvatusalan työvoimapulaan, jos kansainvälinen rekrytointi on eettistä ja kielikoulutuksesta huolehditaan hyvin.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry kysyi jäsenten näkemyksiä tänä vuonna julkaistussa jäsenkyselyssä ja viesti oli selvä: kotouttamistyö ja kielen opettaminen on jätetty liikaa henkilöstön harteille.

On selvää, että kielitaito kehittyy vaiheittain ja täydellistä suomea tai ruotsia ei tarvitse osata. Kielitaidon tulee kuitenkin olla riittävä koulutetun ammattihenkilön tehtävien hoitamiseen jo potilasturvallisuuden varmistamisen kannalta. Ensin tarvitaan riittävä ammatillisen tai muun oppilaitoksen antama kielikoulutus ja sitten vasta opitaan lisää töissä.

Hallitusohjelma toteaa, että selvitetään mahdollisuudet toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus ja että kansainvälisen työvoiman kielitaidon turvaamiseksi molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan. Hyviä ajatuksia.

Aloitettaisiinko siitä, että kielikoulutus säädettäisiin oppilaitosten tehtäväksi ja myönnettäisiin sille valtionosuusrahoitus? Monet vapaan sivistystyön koulut ja osaavat opettajat olisivat tähän jo valmiina ihan ilman yhtään hanketta tai kehittämisohjelmaa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) ottaa julkaisussaan 27:2022 selvän kannan, että koulutustarpeen tulisi perustua kielitaidon tarpeeseen eikä muun muassa statukseen työmarkkinoilla ja että koulutuksen tulisi olla täysimittaisen valtionrahoituksen piirissä. Tätä ajatusta on helppo kannattaa. Kielitaito kuuluu ihan kaikille ja sen tulee kantaa työelämän vaatimuksiin asti.

Tanu Heikkinen

Toiminnanjohtaja

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

Kari Karvonen

Toiminnanjohtaja

Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry