• Vammaisten ääni päätöksenteossa on turvattava ‒ Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueen valtuusto teki viime kokouksessaan kauaskantoisen päätöksen

    Kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta. Kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus osallistua täysipainoisesti ja olla osana yhteiskuntaa.
    Suomessa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei vielä täysin toteudu.
    Suomessa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei vielä täysin toteudu. Kuva: Markku Vuorikari
    Mielipide|Lainsäädäntö
    17.5.202219:00
    Lukijalta
    Merja Mäkisalo-Ropponen

    Suomi on ratifioinut jo kesäkuussa 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoitus on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää heidän ihmisarvonsa kunnioittamista.

    Sopimus edellyttää myös, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa heidät otetaan mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.

    Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuusto tekikin viime kokouksessaan kauaskantoisen päätöksen, että kaikki hyvinvointialueen vaikuttajaelimet, mukaan lukien myös vammaisneuvostot, saavat läsnäolo- ja puheoikeuden hyvinvointialueen lautakuntien kokouksiin.

    Näin voidaan turvata vammaisvaikutusten arvioinnin toteutuminen sekä saada arvokas kokemustieto vahvistamaan päätöksentekoa.

    Suomessa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei vielä täysin toteudu, ja siksi tämä päätös oli merkittävä askel eteenpäin.

    Vammaisten yhdenvertaisuus ei tarkoita vain vammaispalvelujen kehittämistä, vaan kaikessa päätöksenteossa on arvioitava, miten varmistetaan vammaisten osallistumismahdollisuudet ja oikeudet.

    Eduskunnan tarkastusvaliokunta huomautti keväällä, että Suomessa lakien vaikutuksia arvioidaan edelleen liian kapea-alaisesti.

    Säädösehdotuksissa tulisi arvioida vammaisten ihmisten näkökulmasta vaikutuksia esimerkiksi esteettömyyteen, palvelujen saatavuuteen sekä työllisyyteen. Kaikkien päättäjien tulisi tutustua YK:n vammaisoikeuksien sopimukseen ja sen velvoitteisiin. Velvoitteet koskevat myös kuntia ja hyvinvointialueita.

    Olisi tärkeää saada potilas- ja sosiaaliasiahenkilön rinnalle vammaisasiahenkilö, joka toimii vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi hyvinvointialueella. Samoin tarvitaan entistä vahvempaa valvontaa sekä epäkohtiin puuttumista. Suomeen tulisikin perustaa vammaisasiainvaltuutetun virkalapsiasiainvaltuutetun tapaan.

    Vammaisten oikeuksien vahvistamisessa on kyse ihmisoikeuksien toteutumisesta. Kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus osallistua täysipainoisesti ja olla osana yhteiskuntaa.

    Merja Mäkisalo-Ropponen

    kansanedustaja (sd.)

    eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Markkinaoikeus teki ratkaisun aliurakoitsijoiden maksuaikoihin – päätös tuo helpotusta etenkin pienemmille yrityksille

  • Maanviljely vaikuttaa maaperään monin tavoin - myös hyvässä. Kuvassa vahva paalujuurinen valkomesikkä on työntynyt tiivistymäkerrosten läpi, jolloin kerääjäkasviseoksen muutkin kasvit pystyvät etenemään syvemmälle profiiliin. Näin vahvan juuriston omaavat kasvit/seokset eivät koskaan kärsi kuivuudesta. Kuva Loimaan Viljelymenetelmäkokeesta.

    Koneviesti | Maaperädirektiivi valmisteilla – direktiivi asettaa sääntöjä maankäytölle

  • Pienimuotoiset rakennushankkeet, jotka aikaisemmin on voitu toteuttaa toimenpideluvalla, vaativat tulevaisuudessa uusimuotoisen rakentamisluvan.

    Koneviesti | Rakennusvalvontojen odotetaan ruuhkautuvan ennen uuden lain voimaantuloa