Pitäisikö vaihtaa kansa?

Maaseudun autioitumisen pysäyttämiseksi on käytetty paljon palstatilaa, mutta tuloksia on niukasti. Kylät autioituvat, palvelut loppuvat ja kasvukeskukset kasvavat, mutta niidenkin laidoilla palvelut huononevat.

Mikä hinku suomalaisella on päästä asumaan kerrostaloon parin metrin päähän naapurista, jota ei tunne? Ja miksi niille, jotka tahtovat elää maaseudulla, ei suoda siihen edellytyksiä?

Väitetään, että infran rakentaminen ja palvelujen järjestäminen tulee liian kalliiksi. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Syiden täytyy siis olla muualla. Ettei vain olisi kysymys kasvukeskusten tonttimaan hinnasta ja rakennusfirmojen eduista ja muusta keinottelusta?

Tietokone on nähty yhtenä syynä luonnosta etääntymiseen. Se on osittain totta, mutta tietotekniikka on merkittävä apu, jota voidaan käyttää myös terveen kehityksen palvelukseen.

Uskon, että maaseutumainen elämänmuoto merkitsee myös ikääntyneille selviytymistä ylläpitävää kuntoutusta ja sosiaalista kanssakäymistä, mitkä näkyvät aikanaan laitoshuollon menoja vähentävänä.

Mistä löytyisi ennakkoluuloton kunta, joka rohkenisi kokeilla ja ryhtyä hankkeen veturiksi?

Tai jospa leikkisimme ajatuksella, että vaihdetaan koko kansa ja annetaan mahdollisuus niille, jotka tulevat tänne poimimaan metsämarjoja ja tekemään niitä pieniä asioita, joihin suomalaisen selkä ei enää taivu. Ehkä he näkisivät paremmin kokonaisuuden, jolle me olemme sokeutuneet.

Saattaisimme nähdä uuden ja yksinkertaistetun rakentamis- ja asutusohjelman, joka olisi eräänlainen toisinto karjalaisten asuttamisesta sotiemme jälkeen. 

Onneksi nuoret alkavat jo nähdä kaupunkien keinotekoisen luonnon luonnottomuuden. Siksi kaikille halukkaille tulee suoda mahdollisuus löytää paikkansa luonnonläheisessä ja pienimuotoisessa toiminnassa, jota maaseudun monimuotoinen kehittäminen elinkeinoinakin tarjoaa.

Väitän, että maaseudulla asumisen yhteiskuntaa eniten rasittavat asiat ovat vain korviemme välissä. Sitä paitsi luonnosta etääntyminen tulee lopulta kaikkein kalleimmaksi, koska ihminen on luotu elämään sopusoinnussa luonnon kanssa.