Lukijalta: Tuulivoimahankkeiden yhteydessä pitää varmistaa, etteivät tuulimyllyt sisällä ikuisuuskemikaaleja
PFAS-yhdisteet, ”ikuisuuskemikaalit” eivät käytännössä hajoa luonnossa, ja ne kertyvät myös ihmisen elimistöön. Niillä on ainakin potentiaalisesti ikäviä terveysvaikutuksia, kirjoittaa Juho Satti.
Tuulivoimaloiden lavat on ymmärrettävästi tehokkuuden saavuttamiseksi hyvä olla mahdollisimman liukkaat, niinpä teflonin kaltaiset aineet pintakerroksessa tuntuvat houkuttelevilta. Kuva: Johannes TervoTuulivoimahankkeiden yhteydessä tulee varmistaa, että myllyt ovat PFAS-vapaita. PFAS-yhdisteet, ”ikuisuuskemikaalit” eivät käytännössä hajoa luonnossa, ja ne kertyvät myös ihmisen elimistöön. Niillä on ainakin potentiaalisesti ikäviä terveysvaikutuksia.
”Tuulivoimahankkeiden yhteydessä tuleekin varmistaa, että myllyt ovat PFAS vapaita.”
Tuulivoimaloiden lavat on ymmärrettävästi tehokkuuden saavuttamiseksi hyvä olla mahdollisimman liukkaat, niinpä teflonin kaltaiset aineet pintakerroksessa tuntuvat houkuttelevilta. Lavat kuitenkin myös kuluvat pyöriessään, ja pintakerrosta ja pinnoitetta päätyy maastoon ja siitä eri kautta ravintoketjuun. Määrät ovat ainakin potentiaalisesti maalaisjärjellä ajatellen suuria verrattuna moneen muuhun PFAS-lähteeseen.
Juho Satti
oikeustieteen maisteri
Leppävirta
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
