Harsintametsätaloudesta siirryttiin 1950-luvulla viljelymetsätalouteen. Siitä johtuu Suomen metsien kasvun lisääntyminen. Kasvihuoneilmiöllä muutosta ei voida selittää.
Ilmasto tietenkin vaikuttaa puiden kasvuun. Puut kasvavat hyvin, jos lämmin kesä seuraa lumista talvea. Lumikerros suojaa maata jäätymiseltä, ja lumitalven jälkeen maa lämpenee nopeasti ja puut saavat ravinteita.
Ilmaston vaihtelu näkyy selvästi puiden vuosilustojen paksuudessa. Vanhan hirsirakennuksen ikä voidaan ajoittaa vertaamalla hirren vuosilustoja peruslustosarjaan.
Pienen jääkauden aikana (Maunderin minimi 1645–1715) Alppien etelärinteiden kuuset kasvoivat niin hitaasti, että italialaiset viulunrakentajat tekivät puista maailman parhaita viuluja. Tammikuussa 1987 oli kovia pakkasia koko kuukauden mutta lunta vain muutama sentti Lappia myöten. Kesä 1987 oli kylmä ja routa suli myöhään.
Kesäkuussa 1988 Suomen metsissä oli ”ennennäkemätön” versosurmaepidemia. Epidemian seurauksena tuli suuri metsäkuolemakeskustelu. Puiden sairastumisen syyksi arveltiin sateen mukana tulevaa hapanta laskeumaa, joka oli huuhtonut emäskationit puiden juurten ulottumattomiin.
Monet tutkijat olivat siitä ihan varmoja, toisinajattelijoita painostettiin. Tuhon syynä oli mitä ilmeisimmin puiden juurten vaurioituinen, lumi ei suojannut juuria kovilta pakkasilta.
Ilmasto muuttuu jatkuvasti. Ainut tieteellisesti perusteltu syy lyhyen ajan (vuosikymmeniä) vaihtelulle on auringon aktiivisuuden vaihtelu.
Teuvo LevulaParkano
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.