Ilmasto lämpenee ja metsän kasvu kiihtyy

Ilmaston lämpeneminen on jatkunut täällä havumetsävyöhykkeellä tasaisesti jo 150 vuoden ajan. Lämpeneminen on luettu maapalloa tuhoaviin ilmiöihin.

Maapallon kehityksestä tiedetään, että suurikaan lämpö ei tuhoa maapalloa, mutta ihmiskunnalle asteen lämpeneminen tekee tukalat olot. Lämmittäjäksi on sumeilematta nimetty ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaminen.

Uhkakuvat ovat toisaalta todellisia, toisaalta utopiaa. Lähes kaikki lämpö maapallolle tulee auringosta.

Toistaiseksi maapallon oman lämmön pumppaaminen on Suomessa vielä lapsenkengissä koko energiantarpeeseen nähden. Maan sisusten kuumuus on käytössä Islannissa. Siellä lämpö saadaan Keski- Atlantin harjanteen tulivuorista, jotka sijoittuvat mannerten väliin levenevään rakoon.

Sama rako ulottuu mutkitellen pohjois–eteläsuuntaisesti läpi maapallon. Atlantilla on Islannin lisäksi toinen tulivuorisaari Madeira, missä tulivuorten toiminta on silmin nähtävää. Tämä maan sisältä tuleva lämmitysmuoto on toistaiseksi jätetty huomioimatta maapallon lämpötaloutta määritettäessä.

Kaikessa onnettomuudessa on ollut se onni, että sään muutosten myötä kasvien kasvaminen on kiihtynyt. Kesäinen kasvukausi on jatkunut kuukaudella. Kasvun vaatima lämpösumma on kasvanut.

Tästä seuraa ensinnäkin se, että entistä nopeammin kasvavaa puustoa on mahdollisuus myydä entistä enemmän. Tällöin Suomi voi yhä tanakasti seisoa edelleen puujaloillaan.

Toiseksi yltyvä kasvu sitoo ilman hiilidioksidia entistä enemmän. Tällä tavalla ajatellen voidaan perustellusti väittää, että hiilen sidonta tapahtuu Suomen alueella entistä tehokkaammin.

Puuston yltyvä kasvu sitoo ilman hiili- dioksidia entistä enemmän.