Maaseudun Tulevaisuuden mielenkiintoisessa paneelikeskustelussa käsiteltiin hiilensidontaa (MT 17.1.). Jokainen luomuviljelyä kokeillut tietää tähän ratkaisun: apilanurmi, jota ei korjata vaan muokataan kasvustoineen maahan.
Tällainen nurmi sisältää jopa 6 000 kiloa kasvustoa ja juuristoa, josta iso osa hiiltä. Se vastaa 20–30 tonnin karjanlantalannoitusta. Seuraavan viljavuoden lannoitusta voidaan vähentää puoleen normaalista. Maan vetovastus pienenee, kyntötraktori kulkee herkästi.
Kaikista näistä kertyy huomattava vähennys vastaavasti hiilidioksidipäästöihin. Apilan jälkeisen vuoden satotason voi odottaa nousevan ainakin tuhat kiloa hehtaarilta. Tällainen hiilensidontanurmi voisi saada jonkinlaista hiilensidontatukea, ja se voisi olla viljelykierrossa korkeintaan joka kolmas vuosi. Toimenpiteen tulisi olla vapaaehtoinen.
Tällainen viljelykierto johtaisi viljan vähentymiseen markkinoilla ja hintataso saattaisi nousta 50 euroa/ tonni, kuten kävi viime vuonna, kun viljaa ei ollut vietäväksi asti, mutta riittävästi kotimaiseen kulutukseen.
Keinoja siis on, mutta nähtäväksi jää, onko todellista tahtoa.
Navetan eläimistöön kuuluivat oleellisena osana navettakissat.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.