Perussuomalaisten romahdus on eurovaalien suurin jytky – sen seuraukset kotimaan politiikkaan ovat ratkaisevat

Kun muu Eurooppa katsoo oikealle, suomalaiset tekivät aivan oman suorituksen. Vaalitulos on yksi yllättävimmistä kymmeniin vuosiin.

Kiinnostavaa on erityisesti perussuomalaisten täydellinen romahdus. Vaikka puolue panosti voimakkaasti mainontaan ja marssitti puoluejohtaja Riikka Purran rinnalle perussuomalaisten edellisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon, konsepti ei enää toiminut.

Suomessa populistipuolueen eväät levisivät, kun Euroopassa käydään sotaa ja maan talous on huonossa kunnossa.

Maahanmuuttopolitiikassa perusuomalaissuomalaisten sanoma alkaa myös kärsiä inflaation. Muutkin puolueet ovat havainneet maahanmuuton ongelmat.

Samalla Suomi kuitenkin tarvitsee uusia työntekijöitä ja veronmaksajia. Tähän yhtälöön perusuomalaisilla ei ole ollut vastausta tarjolla.

Perussuomalaisten äänet jäivät sunnuntaina joko käyttämättä tai valuivat erityisesti kokoomukselle.

Ironista onkin, että kun hallituksessa tiukkaa talouspolitiikkaa vetävän valtiovarainministeri Purran (ps.) linja alkaa selvitä perussuomalaisille, se hyödyttää kokoomusta.

Loputtomiin kokoomuskaan ei voi likaista työtä jättää kannatusalhoon vajonneelle perussuomalaisille. Vaikka eurovaaleissa ei suoraan olekaan kysymys sisäpolitiikasta, vaalitulos tulee varmasti siihenkin vaikuttamaan.

Jopa Purra joutuu harkitsemaan, kannattaako hyvätuloisia sittenkään suosia hallituksen säästölistalla. Myös Ukrainan sodan vaatimat rahat on jostakin löydettävä. Yhteisvelasta ei kukaan pidä, mutta ilman sitä tilanteesta on vaikea selvitä.

Toinen vaalien jättiyllätys oli vasemmistoliiton hurja menestys.

Edes puolueen puheenjohtaja ja koko maan äänikuningatar Li Andersson ei hurjimmissa haaveissakaan olisi uskonut puolueensa haastavan johtavaa oppositiopuoluetta sosialidemokraatteja näin väkevästi.

Andersson on taitava ja valovoimainen esiintyjä, jota arvostetaan myös porvaripuolueissa.

Toisin kun moni muu puolueensa kärkiehdokkaista, hän on osannut pitää myös maakuntien asian edes jollain tavalla esillä vihervasemmistolaisessa kuplassa.

Myös Itä-Suomen ääntä eduskunnassa pitänyt ja television suositussa Farmi-ohjelmassakin loistanut Merja Kyllönen voi osoittautua maakunnille merkittäväksi parlamentaarikoksi.

Vihervasemmisto menestyi muutenkin odotettua paremmin. Vihreille povattu rökäletappio ei toteutunut. Vihreät ja vasemmistoliitto saavuttivat yhdessä vajaan 30 prosentin kannatuksen. Tällä on varmasti merkitystä myös kotimaan politiikassa.

Myös keskusta saavutti torjuntavoiton vaaleissa ja palasi uudestaan perussuomalaisten ohi maakunnalliseksi mahdiksi.

Sekä maatalouden edunajajana kunnostautunut Elsi Katainen että erityisesti metsänomistajien asialle omistautunut Katri Kulmuni ovat maaseudun elinkeinojen kannalta keskeisiä meppejä.

Myös kokoomuksen Mika Aaltola ja Pekka Toveri ovat pitäneet maakuntien asiaa vahvasti esillä. Demariryhmässä maa- ja metsätalouden asioihin on perehtynyt myös uudelleen valittu Eero Heinäluoma.

Kiinnostavaa on myös, kuinka kokoomuksessa komissaariehdokkaaksikin noteerattu Henna Virkkunen suhtautuu maatalouteen.

Hänen vaalikonevastaustensa perusteella erityisesti maanviljelijät ovat olleet syystäkin huolissaan.