Lukijalta: Kotitalousvähennyksen leikkaaminen voi tuoda arvaamattomia seurauksia Suomelle

Remonttityön kotitalousvähennyksen pienentämisellä alkavana vuonna tulee olemaan laajempia vaikutuksia kuin ehkä ymmärretään.

Rakennusten energiankulutus aiheuttaa noin 30 prosenttia kokonaispäästöistä, eli hiilineutraaliustavoitteitamme on mahdoton saavuttaa ilman olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden merkittävää parantamista. Kotitalousvähennyksellä on iso merkitys tavoitteen saavuttamisessa. Kotitalousvähennyksistä noin 80 prosenttia on kohdistunut juuri remonttipalveluihin.

Ympäristösyiden lisäksi päätöksellä on vaikutusta myös Suomen kyvylle nousta talouden alamäestä. Kun kotitalousvähennyksen käyttö ja käyttäjien lukumäärä kasvaa, myös kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden kysyntä kasvaa, millä on työllistävä vaikutus. Kotitalousvähennys tuntuu erityisesti lukuisten pienten, paikallisten rakennusliikkeiden, urakoitsijoiden ja ammattirakentajien työtilanteessa.

Suomen yrityksistä 95,5 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä – moni näistä rakennusalan yrityksiä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa oli 1 168 379 omakoti- tai paritaloa. Talot pysyvät kunnossa vain säännöllisen kunnostuksen ja korjaamisen avulla.

Starkin teettämän tuhannen vastaajan Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimuksen mukaan 35 prosenttia suomalaisista vähentäisi rakennusprojektiensa määrää, jos kotitalousvähennys pienenee. Omakotitalossa asuvista jopa 41 prosenttia rajoittaisi remonttejaan.

Jokainen näkee, millaiset vaikutukset kotitalousvähennyksen supistamisella tulee olemaan vaikeuksissa olevaan rakennusalaan ja sitä kautta koko maamme yskivään talouteen. Sen lisäksi, että kotitalousvähennys tukee rakennusten kunnossa pitämistä, sillä on iso merkitys taloudellisen toimeliaisuuden elvyttämisessä.

Esimerkki toisenlaisesta ratkaisusta löytyy läheltä. Ruotsissa hallitus päätti kotitalousvähennyksen kaltaisen verovähennyksen korottamisesta 50 000 kruunusta 75 000 kruunuun henkilöä kohden tukeakseen rakennusalaa nykyisessä ahdingossa. Ruotsissa verovähennys on ymmärretty hyväksi taloudelliseksi toimenpiteeksi taantumasta parempaan päin ponnistettaessa.

Suomessa rakentaminen romahti viime vuonna, joten myönteisiä toimia tarvittaisiin täälläkin sekä ympäristön että talouden hyväksi.

Harri Päiväniemi

toimitusjohtaja

Stark Suomi Oy