Puolustusministeri Antti Häkkänen: Koko Suomi on puolustamisen arvoinen

Suomen itsenäisyyspäivän juhlimisessa on erityisen painava sanoma. Vapaus ja itsenäisyys eivät ole itsestäänselvyyksiä nykypäivän Euroopassa. Venäjä uhkaa naapurikansojensa vapautta ja itsenäisyyttä. Täysimittainen sota Ukrainassa, naapurikansojen itsenäisten valintojen kiistäminen ja yritykset horjuttaa valtioita hybridikeinoin. Historia toistaa itseään vaarallisella tavalla.

Historian muistaminen on turvallisuuspolitiikkaa. Itsenäisyyspäivä, kansallinen veteraanipäivä, talvisodan syttymispäivä ja Mannerheimin syntymäpäivä eivät ole turhaan valtiollisessa kalenterissa. Siksi nytkin osoitamme korkeimman kunnian sotiemme sukupolville.

Turvallisuuspolitiikkaamme ohjaavat realismi ja ymmärrys paikastamme maailmassa. Kansan sivistystaso on korkea ja muisti pitkä. Kun Putin aloitti tuoreen sotansa, myös oma historiamme palasi mieliimme. Nyt rakennamme turvallisuuspolitiikkaamme uuteen vaaralliseen aikakauteen. Tavoitteenamme on kyetä varmistamaan tuleville sukupolville hyvän elämän edellytykset vaarallisesta naapurista huolimatta.

Siksi liityimme Natoon, vahvistamme kansallista puolustusta, solmimme puolustusyhteistyösopimuksen USA:n kanssa, vahvistamme EU:n turvallisuusulottuvuutta ja panostamme kotimaan kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Kaiken keskiössä on kansan tahto puolustaa maata. Veteraanisukupolvi lähti aikanaan puolustamaan varsin erilaista Suomea. Nykypäivän suomalaisilla on erilainen arvomaailma kuin sotien ajan sukupolvilla. Usein väitetään, että nykypäivän suomalaisista ei olisi maanpuolustajaksi. Kansainvälisyyden sanotaan heikentävän maanpuolustustahtoa. En jaa näitä näkemyksiä.

Tutkimusten mukaan selkeä enemmistö suomalaisista tunnistaakin nykyisen turvallisuustilanteen syyt ja seuraukset. Mielipidetasolla maanpuolustustahto ja -valmius ovat kasvaneet vielä aiemmastakin. Nuorisomme on valveutunutta ja osaa tulkita sirpaloituneen mediamaailman viestejä eri tavoin kuin aikaisemmat sukupolvet. Koulujärjestelmämme on opettanut kansan tekemään omia johtopäätöksiään ja tunnistamaan oikean väärästä. Sivistys on maanpuolustusta.

Jokainen joka on nähnyt kuvat Ukrainan Butšasta, ymmärtää miksi Suomen perustuslaissa on jokaisella maanpuolustusvelvollisuus. Oikeuksien rinnalla on oltava aina velvollisuuksia.

Toki huolestuttavaa on, että yhä useampi nuori keskeyttää palveluksensa tai vapautetaan terveydellisin syin. Enää vain 64 prosenttia miehistä kykenee suorittamaan asepalveluksen. Myös nuorison fyysisen kunnon rapautuminen ei ole ainoastaan maapuolustuksen huoli, vaan todellinen kansanterveydellinen riski. Tähän ongelmaan on nyt tartuttu ja toivottavasti kehityksen suunta saadaan muutettua. Tarvitaan kansallinen ryhtiliike.

Muuttunut turvallisuustilanne korostaa koko maan merkitystä. Puolustuspolitiikan näkökulmasta jokainen neliömetri Suomea on puolustuksellemme tärkeä.

Länsi- ja Keski-Suomen tukialueet meri- ja lentoyhteyksineen, eteläinen rantamaa, jossa toimii maamme johto, Kaakonkulman sotilaallisesti tärkeät alueet, Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun korvet, jotka antavat puolustuksellemme elintärkeää syvyyttä sekä Lappi, jonka puolustuksellinen merkitys on kasvanut liittoutumisemme ja Venäjän vihamielisen toiminnan vuoksi ovat kaikki osa kokonaisuutta.

Operatiivisesti eri alueilla on siis erilainen merkitys mutta perusviesti on selvä - Suomi tarvitsee ja puolustaa koko aluettaan. Tämä seikka on Natojäsenyytemme myötä saanut myös uuden ulottuvuuden. Liittokunta on sitoutunut tukemaan ja osallistumaan maamme puolustamiseen mutta edellyttää, että olemme myös itse valmiita puolustamaan koko maata. Suomen itäraja on EU:n ja nyt myös Naton ulkoraja.

Puolustusvoimat tulee entisestään kehittämään toimintaansa nykyisillä sijoituspaikoillaan ja panostaa jatkossa myös uusille alueille. Nato-liittolaistemme harjoittelun, EU:n sotilaallisen liikkuvuuden hankkeen ja Yhdysvaltojen kanssa neuvotellun puolustusyhteistyösopimuksen myötä omat ja liittolaisemme tarpeet tuovat Puolustusvoimien toimintaa sellaisillekin alueille, joissa sitä ei lähivuosina ole ollut.

Tällä haluamme viestiä, että vaikka uusia varuskuntia tuskin perustetaankaan, niin Puolustusvoimille on tärkeää toimia koko maan alueella. Toivottavasti edellä mainitut hankkeet tuovat myös investointeja, työpaikkoja ja elinvoimaa näille alueille.

Muuttunut turvallisuustilanne korostaa myös kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä. Vihamielisen vaikuttamisen aukot on määrätietoisesti tukittava. Riittävä omavaraisuus ruoantuotannossa, energiassa, lääkkeissä ja esimerkiksi puolustustarvikkeissa on varmistettava. Koko maan yhteydet ja kriisinkestävät kansainväliset kuljetusreitit korostuvat.

Siksi koko maa on tärkeä. Tiukassa paikassa Suomi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki - tai alue. Koko maa on puolustamisen arvoinen nyt ja jatkossa.

Antti Häkkänen

kansanedustaja (kok.)

puolustusministeri