Ruuantuotantoa laiminlyödään

Usein syytetään suuria kauppa­ketjuja maatalouden ahdingosta. Nämä kauppaketjut toimivat markkinataloudessa, jolloin niiden ainoa tehtävä on tuottaa laillisella liiketoiminnalla mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen.

Markkinatalous vaatii toimiakseen, että hinta pääsee vapaasti muodostumaan markkinoilla. Jos esimerkiksi viljasta olisi pulaa, sen hinta moninkertaistuisi hetkessä ja lopulta löytäisi tasapainotilan, jolloin tuotanto olisi kannattavaa.

Maatalouden tukijärjestelmät estävät tämän, koska ne pakottavat maanviljelijät tuottamaan viljaa, vaikka hinta olisi mitättömän pieni, kuten tällä hetkellä.

Tukia maksetaan ympäri maailmaa, koska vapaa markkinatalous johtaisi ajoittaisiin nälänhätiin ja yhteiskuntien joutumisen sekasortoon.

Itsenäisellä valtiolla täytyy olla omaa maataloustuotantoa, koska muuten se olisi muiden valtioiden taholta helposti kiristettävissä ja valloitusuhan alla. Elettäisiin muiden hyväntahtoisuuden varassa.

Tämä tilanne on johtanut siihen, että tärkein eli ruuan­tuotanto on eläkeukkojen ja museoikäisten koneiden varassa.

Ilmiö on maailmanlaajuinen. Vaurastunut australialainen ystäväni hankki parhaalta viljelyalueelta sokeriruokotilan ollessaan 52-vuotias. Hänen kutsumanimensä on nuori Damian, naapuri­viljelijät ovat 70–80-vuotiaita. Vanhoja sivilisaatioita on tuhoutunut ruuantuotannon laiminlyöntiin. Samalla tiellä ollaan.

Ruuantuotanto on eläkeukkojen ja museoikäisten koneiden varassa.