Lukijalta: Vaalilupausten tuolla puolen - aikuiskoulutustuesta leikkaaminen leikkaa työn tekemisestä

Suomalaisia yhdistää ajatus ilmaisesta koulutuksesta ja siitä, että Suomessa jokaisella olisi taustasta ja varallisuudesta riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua ja tavoitella unelmiaan. Näin lukee myös Orpon hallitusohjelmassa.

Löytyy monta hyvää syytä pitää koulutus kokoomuksen vaalilupauksen tavoin erityissuojeluksessa, mutta niin vain kävi, että aikuiskoulutustuki poistuu ja ammattikorkeakouluilta sekä kesäyliopistoilta, kansanopistoilta ja muilta vapaan sivistystyön toimijoilta leikataan.

Hallitus haluaa saada kaikki työikäiset töihin, millä myös aikuiskoulutustuen leikkausta perustellaan. Työn tekeminen ja siihen kannustaminen on ehdottoman kannatettavaa. Niin on kuitenkin myös työelämän muuttuessa uuteen työhön kouluttautuminen. Aikuiskoulutustuen avulla opiskeleminen on parempi vaihtoehto loppuun palamiselle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Aikuiskoulutustuesta leikkaaminen leikkaa osaamisesta ja samalla työn tekemisestä.

Leikkauksia on perusteltu myös sillä, että yhteiskunnan varat valuvat hyvätuloisille korkeakoulutetuille naisille, jotka eivät periaatteessa lisäkoulutusta tarvitsisi. Syinä leikkauksille on taustakeskusteluissa ollut esimerkiksi joidenkin pääkaupunkiseudun kansanopistojen samppanjakurssit.

Perusteltua on, ettei samppanjakursseja tarjota yhteisillä varoilla. Koko vapaan sivistystyön kenttää ei voi kuitenkaan leimata yksittäisten kurssien takia. Kansanopistojen ja kesäyliopistojen tarjonta on monelle mahdollistanut alan vaihdon sekä työssä tarvittavan osaamisen vahvistamisen.

Isommissa keskuksissa on omat yliopistot, joiden avoimien yliopistojen kautta seudun asukkaat voivat saada toivomaansa koulutusta. Paikkakunnilla, joissa ei ole yliopistoja, vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat usein ainoita paikkoja kouluttautua. Ne keräävät kustannustehokkaasti koulutustarjottimilleen opintojaksoja maamme eri oppilaitoksista. Leikkaukset iskevät ikävästi erityisesti pieniin oppilaitoksiin ja siten vähentävät pienempien paikkakuntien asukkaiden mahdollisuuksia kouluttautua.

Koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeisiin ja vähentää kohtaanto-ongelmaa sanotaan hallitusohjelmassa. Näin voisi ollakin, mikäli suunnitellut koulutusleikkaukset perutaan.

Vesa Kallio

Kansanedustaja (kesk)

Mikkeli

Hanna Kosonen

Kansanedustaja (kesk)

Savonlinna