Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 59 000 avointa työpaikkaa. Työttömiä työnhakijoita on vastaavana aikana noin 190 000. Lisäksi syrjäytyneitä työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä on noin 140 000.
Poliitinen ilmapiiri tuntuu kääntyvän siihen suuntaan, että sosiaaliturvaa tulee heikentää tulevalla vaalikaudella ja työstä on tehtävä aina kannattavampaa kuin työttömyysturva.
Poliitikot joko unohtavat sen tosiasian tai ummistavat siltä silmänsä, että työttömyys on yleisempää harva-alueella, jossa ei ole juurikaan vapaita työpaikkoja.
Isot kansainväliset yhtiöt ovat sulkeneet tehtaita paikkakunnilta, joilla ei ole muita merkittäviä työllistäjiä. Yhteiskuntavastuu on näille toimijoille vain sanahelinää.
Jos ajattelemme keski-ikään ehtinyttä työtöntä työnhakijaa, jolla on pienellä syrjäisellä paikkakunnalla oma asunto ja perheyhteisö, voidaanko hänet velvoittaa muuttamaan työn perässä etelän keskuksiin ja myymään polkuhinnalla kotinsa ja asettumaan kasvukeskuksen kalliiseen asuntoon, jota hän ei ehdi maksaa jäljellä olevan työuransa aikana?
Olen monesti ihmetellyt, miksi työtä ei viedä sinne, missä on paljon työttömiä työnhakijoita valmiine asuntoineen? Tunnen useita, jotka olisivat valmiita ottamaan vastaan vaatimatontakin työtä, jos sitä olisi tarjolla. Monella heistä työn moraali ja motivaatio tehdä työtä ovat tallella päinvastoin kuin yleisesti väitetään.
Lisäksi halukkuutta muuttaa maalle on olemassa. Tutkimuksen mukaan 35 prosenttia helsinkiläisistä haluaisi muuttaa maalle, jos se olisi taloudellisesti mahdollista.
Kyösti Partanen
Kitee
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.