Kompostointiohjeet vaikenevat konstista, joka saa kompostorin pöhisemään iloisesti

Viimevuotiset kompostitarkastaja-uutiset jättivät takaraivooni itämään ajatuksen keittiöni roskavallankumouksesta. Kesän aikana päätös alkoi kypsyä – mökillä kompostikäymälä on toiminut mainiosti vuosikaudet.

Niinpä kotipihalleni muutti elokuussa keittiöjätteen kotikompostori. Kallis hankintahinta kirpaisi, mutta koetin valita mallin, joka toimisi jäätymättä mahdollisimman pitkään myös talviaikaan.

Aloin suurella innostuksella täyttää kompostiani kaikkien ohjeiden mukaan kuin täytekakkua, mutta ensimmäiset viikot tuottivat pettymyksen. Mitään ei alkanut tapahtua. Pohdin, onko hälytettävä kunnan kompostitarkastaja paikalle neuvoja antamaan.

Luin artikkeleja toisensa perään, ja jäljet johtivat nesteeseen ja typpeen. ”Tarvittaessa voi lisätä heräteainetta”, valmistajan ohjeessa luki.

Vihdoin Omakotiliiton verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa päästiin asiaan.

”Jos kompostin lämpötila ei nouse tarpeeksi, vaikka kosteus ja ilmankierto ovat kohdillaan, löytyy syy usein hiili-typpisuhteesta, ja etenkin typen puutteesta. Typen puutteessa kompostia kannattaa ruokkia virtsalla tai kanankakalla.”

Kanoja ei taloudessa vielä ole, mutta ensin mainittua luonnontuotetta on saatavilla, vieläpä aivan ilmaiseksi. Aiheeseen liittyvän tieteellisen artikkelin mukaan ihminen tuottaa vuodessa noin 450 litraa virtsaa. Lorauttelin siis virtsaa biojäte-kompostikuivike -kerrosten päälle ja jopa alkoi tapahtua. Kompostorin lämpömittari nousi aivan uusiin lukemiin. Biotuotetehdas alkoi kirjaimellisesti höyrytä.

Vaikka kompostorin hankintahinnan peittäminen kestää vielä jonkin aikaa, en enää luopuisi siitä. Selvää säästöä tulee, kun maksullisesti tyhjennettävää kuivajätettä kertyy nyt minimaalisesti, murto-osa aiemmasta määrästä. Samoin Stormossenin jätteenpolttolaitoksen edustajat Mustasaaressa ilahtuvat varmasti, kun en lähetä heille enää keittiöjätettäni kuivajätepusseissa.

Tarvitsen myös jatkuvasti multaa puutarhaan, ja jatkossa kannan toivottavasti vähemmän multaa puutarhamyymälästä keväisin kotiin. Sekin tuo säästöä, ja paljon fiksumpaa on tuottaa multa omista keittiötähteistä kuin raahata sitä satojen kilometrien päästä.

Odottamattomin kompostorin tuoma hyöty on ollut kuitenkin ruokahävikin merkittävä väheneminen. Kompostin talviaikainen täyttyminen on ollut pienenä huolenaiheena, vaikka asuinseudullani Lounais-Suomessa pakkastalvia tulee harvoin.

Jotta komposti ei täyttyisi ennen kevättä, kiinnitän tarkasti huomiota ruoka-aineisiin, jotka ovat vaarassa ajautua keittiöjätteeksi. Koetan hyödyntää niistä ruuaksi edes osan. Ohjeista tavasin myös, ettei kompostiin tulisi laittaa isoja määriä lihaa, joten lihat syödään meillä nykyään erittäin tarkasti. Kompostini ja lompakkoni toiveet ovat nähtävästi hyvin sopusoinnussa keskenään.

Kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö.