Nuori nainen jätti koirankakat Helsingin asemalle – Espanjassa rapsahtaisi sakot, roskikseton Tokio on putipuhdas

Torstaipäivä Helsingin päärautatieaseman laiturilla numero 5. Vaaleanpunaisiin sonnustautunut nuori nainen puhuu puhelimessa eikä ole näkevinään, kun hänen pieni koiransa, ehkä pomeranian, kyykkää ja tekee tortut. Tyttö ottaa askeleita poispäin.

Kiiruhdan junaan, mutta ohi mennessäni katson nuorta naista silmiin ja kysyn, eikö hän aio korjata koirankakkoja. Tyttö tuijottaa minua luuri korvallaan ja kuulee kyllä, mutta jatkaa nolostuneena puheluaan. En jää grillaamaan enkä raivoamaan, mutta pohtimaan kyllä. Toivottavasti hänkin.

Mitä miettii ihminen, joka jättää muiden siivottavaksi omat jätöksensä? Kuka ne siivoaa ja siivouksen maksaa? Varmaankin Joku Muu, sillä kotona se taisi olla äiti. Vai olivatko vain keräyspussit unohtuneet?

Kaikkialla maailmassa ei vallitse tällaista ”Joku Muu hoitaa” -meininkiä.

Espanjassa eläimen jätösten jättäminen kadulle tuo sakot. Malagassa siitä muistutetaan katukyltein. Kaupungin koirat on pitänyt ilmoittaa DNA-geenipankkiin, johon jätösnäytteitä verrataan. Systeemi ilmesesti toimii, sillä kadut ovat kikkareista puhtaat.

Malagassa kannattaa investoida koirankakkapusseihin, sillä jätös kadulle tuo 500 euron sakon. Kuva: Eija Mansikkamäki

Esimerkiksi 14 miljoonan asukkaan Tokiossa kadut ovat todella siistit. Ei roskia eikä koirankakkaa, ei tupakannatsoja tai edes asvalttiin liiskautuneita purukumipalloja.

Niin siistiä!

Junassakin ihmiset syövät kertakäyttökääreisiin pakatut eväänsä – ja vievät roskat mukanaan. Taskussa kulkee usein roskia varten pieni pussi.

Silmiinpistävää on, ettei roskapönttöjä näy kaupungilla missään.

Miten tällainen siisteys on siis mahdollista?

”Ihmiset ovat huomaavaisia toisiaan kohtaan”, vastaa paikallinen asukas.

”Omat roskat otetaan aina mukaan ja paikat jätetään siistiin kuntoon.”

Olisi kai samanlainen omista roskista huolehtiminen mahdollista meillä Suomessakin? Esteenä taitavat olla ennen kaikkea asenteet, kuten junalaiturin tyttösellä.

Siisti on myös maailman vilkkain tienristeys Shibuya crossing Tokiossa. Kuva: Eija Mansikkamäki

Mahdollisten roskien keruusta on tehty Japanissa myös viihdettä: on keräyskilpailuja ja roskanpoimintaa samuraityyliin.

Mutta on roskattomuuteen on rajumpikin syy: 20. maaliskuuta 1995 uskonlahko Korkein totuus levitti Tokion metroon hajutonta ja väritöntä mutta kuolettavaa sariini-kaasua. Se tappoi 15 ja vaurioitti 5 000 ihmistä. Lahkon mukaan näet vain tosiuskovaiset tai uskovaisten tappamat ihmiset pelastuvat.

Estääkseen jatkoiskut ja mahdolliset aseet Tokiosta poistettiin yleiset roskakorit. Niitä on edelleenkin hyvin harvassa.

Sariini-iskun johtaja ja 11 lahkolaista tuomittiin kuolemaan.

Keisarillisen palatsin liepeet ovat suosittua kävelyaluetta Tokiossa. Taustalla liike-elämän ja luksuskauppojen Ginza. Kuva: Eija Mansikkamäki