Lindtmanin kolumni: Mielenterveysongelmien hoitoon tarvitaan uusi Pohjois-Karjala-projekti

Mielenterveysongelmia voidaan kutsua jo uudeksi kansantaudiksi. Niiden määrä on kasvanut viime vuosina erittäin huolestuttavaa vauhtia, ja niistä aiheutuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on korkea. Erityisesti nuorten keskuudessa mielenterveysongelmat ovat suorastaan räjähtäneet kasvuun: jopa joka seitsemäs nuori kärsii jostain psyykkisestä häiriöstä.

Mielenterveysongelmiin on löydettävä ratkaisuja, emmekä voi tässä epäonnistua. Maan on koottava voimavaransa: tarvitaan jälleen uusi ”Pohjois-Karjala-projekti”.

Noin 50 vuotta sitten Suomessa havahduttiin itäsuomalaisten korkeampaan kuolleisuuteen ja sairastavuuteen. Alkoi kansanterveysprojekti, jonka tavoitteena oli muuttaa ihmisten elintapoja pysyvästi niin, että sydän- ja verisuonisairaudet ja niistä aiheutunut kuolleisuus saataisiin laskuun. Projekti onnistui. Pohjois-Karjalan läänin asukkaiden terveys koheni ja elinikä nousi.

Mielenterveysongelmien hoitoon tarvitaan välitöntä peruspalveluiden vahvistamista ja vahvempaa ennaltaehkäisyä. Viime hallituskaudella työ aloitettiin jo: esimerkiksi perustasolla hoitoon tulisi päästä kahden viikon sisällä ja terveyskeskuksien hoitohenkilökuntaa koulutettiin mielenterveystyön menetelmiin. Marinin hallitus lisäsi mielenterveysalan tutkintokoulutusta.

Työtä on jatkettava ja entisestään parannettava: Psykoterapian saatavuutta on lisättävä. Matalan kynnyksen hoitomuotoja, kuten nettiterapioita, on hyödynnettävä enemmän. Tarvitaan yksi kansallinen digitaalinen alusta neuvontaan ja hoitoon ohjaukseen. Yhtä kaikki sairauden hoitamisen lisäksi on puututtava ongelman aiheuttaviin tekijöihin - aivan kuten aikoinaan Pohjois-Karjala-projektissa. Tässä tarvitaan kattavaa tutkimustietoa.

Aihetta käsitellään julkisuudessa paljon, mutta edelleen mielenterveysongelmiin liittyy häpeää. Tärkeä askel otetaan siinä, että mielenterveyden häiriöihin suhtaudutaan sairauksina sairauksien joukossa. Masennuksessa tai ahdistuksessa ei ole mitään hävettävää, kuten ei selkävaivassa tai sydänsairaudessakaan.

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa luvataan parantaa nuorten mielenterveyspalveluja ja tavoitteita on helppo tukea. Ristiriitaista niistä tekee samaan aikaan tehtävät valtavat leikkaukset sosiaali-ja terveyspalveluiden rahoitukseen. Hallitusohjelman kauniit sanat eivät lämmitä, kun tavoitteiden toteuttamiseen ei ohjata riittävästi rahaa.

Nuorten hyvinvointi on keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan onnistumisen mittari. Jokainen sairastuminen on inhimillinen tragedia ja menetys myös yhteiskunnan kannalta. Nuorten mielenterveyden vaaliminen on paitsi velvollisuutemme, myös tärkeä investointi tulevaisuuteen.