"Saamelaisuus on luontosuhde – kiviä ei siirrellä eikä metsään jätetä jälkiä", määrittelee inarinsaamelainen matkailuyrittäjä

Heikki ja Kaisu Nikulan isä oli inarinsaamelainen ja molemmat sisarukset ovat syntyneet Inarissa. Isä ei kuitenkaan puhunut saamenkieltä eivätkä Heikki ja Kaisukaan oppineet sitä lapsena.

"Nuorena saamelaisuutta ei ajatellut, mutta isän kautta se tuli siinä, miten luontoon suhtaudutaan. Saamelaisuus merkitsee minulle luontosuhdetta", Heikki Nikula määrittelee.

Heikki ja Kaisu Nikula pyörittävät yhdessä matkailuyritys Kultahovia Inarissa. Kuva: Juha Kauppinen

Koska saamelaiset elinkeinot ovat riippuvaisia luonnosta, luontoa pitää hyödyntää kestävällä tavalla, Heikki Nikula täsmentää.

Jos käydään metsässä, katsotaan tarkkaan, ettei jää mitään jälkiä. Kalaa ei pyydetä enempää kuin tarvitsee, ja jos jokivarressa sattuu tönäisemään kiveä, se saatetaan panna takaisin paikoilleen.

"Kivet ovat olleet siinä kymmenentuhatta vuotta, ne on ihan hyvin, ei jokivarteen kannata tehdä kivistä kalapolkua", Heikki Nikula sanoo ja heittää, että menkää kaupunkiin kävelemään, jos ette pysty liikkumaan kivikossa.

Nikuloiden isä oli kalastajaperheestä, jolla oli myös vähän poroja. Isä ajoi ammatikseen taksia. Äiti oli kotoisin Ounasjokilaaksosta ja muutti nuorena Inariin, missä hän työskenteli Inarin matkailuhotellissa.

Inarissa virtaa Juutuanjoki ja lainehtii iso Inarinjärvi. Kuva: Juha Kauppinen

Heikki ja Kaisu kouluttautuivat eri ammatteihin ja lähtivät lukion jälkeen etelään, mutta palasivat Inariin kolmikymppisinä.

Molemmat opettelivat aikuisena saamenkielen ja ovat panneet lapsensa saamenkieliseen päiväkotiin ja kouluun.

"Monet ihmiset puhuvat täällä saamea ja minäkin kohtalaisen hyvin. Eli kun opiskelet täällä kieltä, niin sitä on mahdollista käyttää", Heikki Nikula kiittää. Myös hänen vaimonsa, vaikka on syntyjään hämäläinen, puhuu inarinsaamea.

Saamenkielen opetus on Nikuloiden mielestä nykyisin aika hyvin hoidossa, vaikka välillä puuttuu oppimateriaaleja ja opettajiakin. Kun parikymmmentä vuotta sitten inarinsaamea puhui reilu parisataa ihmistä, niin nyt inarinsaamen puhujia on tuhat.

Inarinsaamelaisuus merkitsee Kaisu Nikulalle ennen kaikkea Inaria, paikkaa, mistä omat juuret kumpuavat. "Me ollaan täältä lähtöisin. Tulee ulkomaalainen olo, kun menen etelään."

Kaisu Nikula asui Helsingissä seitsemän vuotta ja opiskeli kulttuurintutkimusta. Opinnoista on ollut paljon hyötyä matkailuyrittäjälle. Oppii, miten hyödyntää kulttuuria hotelli- ja ravintolatuotteessa ja ammentaa historiasta matkailutuotteeksi.

"Harkitsemme todella tarkasti, miten käytämme kulttuurisia aineksia. Meillä on vain inarinsaamelaisen kulttuurin elementtejä. Esimerkiksi värimaailmassa ei ole sinistä ollenkaan, sillä inarinsaamelaisen puvun perusväri on musta."

Kultahovin ravintolan mustasävyiseen baariin Kaisu Nikula on ommellut saamelaispuvun kankaan värisiä tyynyjä. Vuotsolaisen ja inarinsaamelaisen miesten puvun kauluksen sahalaitakuvio toistuu tyynynpäällisessä ja symboloi metsää.

"Ajatus ei ehkä aukea muille kuin saamelaisille, mutta meille on tosi tärkeää, että saamelaiset hiffaavat sen", Kaisu Nikula hymyilee. Hänestä tyynyt ovat hyvä esimerkki siitä, miten saamelaiskulttuurin elementit elävät koko ajan. Ne eivät ole jähmettyneitä johonkin aikaan niin kuin perinteiset kansallispuvut.

Lue myös:

Inarilaisten makujen Aanaar kipusi Suomen parhaiden ravintoloiden joukkoon – yrittäjät rakennuttivat työntekijöille asuntoja

Utsjoella matkailuyrittäjät torjuvat turistikalastuksen hiipumisen aiheuttamaa lovea panostamalla ympärivuotisuuteen ja kansainväliseen matkailuun