Talouden korskea veturi yskii pahasti ‒ Uudestamaasta tuli äkisti koko maan ongelma

Suomen talouden veturina pidetty Uusimaa yskii nyt pahasti. Jopa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) havahtui tilanteeseen hallituksen budjettineuvotteluissa. eikä ihme. Maakunnan työttömyys on korkeinta kahteen vuosikymmeneen.

Maakuntien elinvoimaan ja työllisyyteen tarkasti paneutunut Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen ei muista nähneensä vastaava kehitystä aiemmin. Hänen mukaansa Uusimaa on tällä hetkellä ainoa alue, jossa työttömiä on enemmän kuin korona-vuosina ja edellisen vuosiin 2015–16 ajoittuneen huipun aikana.

Kesäkuussa Helsingin ja muiden metropolialueiden vetämässä maakunnassa oli kesäkuussa peräti 110 tuhatta ihmistä ilman työtä.

Lapissa ja Kainuussa tilanne on olennaisesti aiempia työttömyyshuippuja parempi. Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja jopa ongelma-alueeksi usein mainittu kaakkoinen Suomi ovat menestyneet Uuttamaata paremmin.

Uudenmaan ongelmien perussyy on talouskasvun puute, mutta sama pätee tietysti muuallekin. Toimialarakenne perustuu kuitenkin muuta Suomea enemmän palveluihin ja erityisesti yritysten käyttämiin palvelusektorein alihankintoihin, jotka nykyisessä taloustilanteessa ovat olleet sopeutustoimien kohteena.

Sorjosen mukaan on kiinnostavaa, miksi Uudenmaan alueen korkeasti koulutettujen työttömyys on kuitenkin korkeammalla kuin muualla Suomessa.

Erittäin olennaista asiaan perehtyneelle Purran johtamalle valtiovarainministeriölle olisi selvittää, onko kokoomusjohtoisen hallituksen keskittävä politiikka houkutellut pääkaupunkiseudulle liian paljon väkeä.

Purra tuntui nyt huomanneen maakuntien mahdollisuudet työllistää. Sekin on parempi kuin ei milloinkaan.

Perussuomalaisten puheenjohtajan mielenkiinto saattaa kuitenkin kohdistua erityisesti pääkaupunkiseudulle asettuneiden maahanmuuttajien työllisyyteen. Sekin on toki avoimesti selvitettävä.

Samalla kuitenkin kannattaa havaita, että monissa maakunta-ammateissa maahanmuuttajat ovat työllistyneet hyvin, vaikkapa hoitoalalle tai maatalouden ammatteihin.

Myös maakuntien ikärakenne saattaa tällä hetkellä syrjiä pääkaupunkiseutua, jossa asuu muuta maata nuorempaa työikäistä väestöä. Tätä ei kannata kuitenkaan korostaa liikaa. Maakuntien tarjoamat työpaikat ovat tekijöilleen aivan yhtä tärkeitä kuin muutkin.

Talouskasvun ja työllisyyden kehittymisestä täysin riippuvaiselle oikeistohallitukselle maakuntien esimerkki on tällä hetkellä ensiarvoisen tärkeää.

Aiemmin erityisesti pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta tuntuu olleen helppoa pilkata aluepolitiikkaa, jolla työllisyyttä on pyritty tukemaan kaikkialla Suomessa.

Nyt osat tuntuvat ainakin hetkeksi vaihtuneen. Korskea Uusimaa etsii uusia menestyksen askeleita. Se pystyy siihen kyllä.

Pääkaupunkiseudun on syytä elää omillaan ilman muun maan apua.