Kilpailulain ja osuustoiminnan opetuksessa puutteita

Maidontuottaja Jukka Leikkonen (MT 2.7.2014) toivoi koulutusta kilpailulain ymmärtämiseen osuustoimintayritysten osalta.

Kirjoittaja on oikeassa. Aihetta ei opeteta sen enempää kouluissa kuin kauppatieteen yliopistoissakaan. Pidän hyvänä, että professorit Jussila (MT 2.7.2014) sekä Aspara ja Hoppu (TS 4.7.2014) ovat ottaneet kilpailulain tulkintaan aktiivisesti kantaa.

Osuustoimintayrityksen erityispiirre on, että tulosta jaetaan jäsenomistajille ennen viimeistä riviä tilityshinnan ja jäsenpalvelujen muodossa. Osakeyhtiössä tavoite on maksimoida viimeinen rivi; tuloksenjako tapahtuu kokonaisuudessaan sen jälkeen.

Tämä ero on jokaisen tuloksia tulkitsevan tiedettävä. Samalla on muistettava, että osuustoimintayrityksen on huolehdittava tuloksenjaon lisäksi velkojen takaisinmaksusta, uudistumisinvestoinneista ja tulevaisuuteen panostamisesta. Tähän yritysmuoto ei saa vaikuttaa.

Hallinnon vastuu osuustoimintayrityksissä on suuri, kuten Leikkonen toteaa. Hallinnon jäsenen on tunnettavaa juridiset vastuunsa ja velvoitteensa. Hallituksen on päätettävä yrityksen strategiasta ja huolehdittava sen maineesta.

Yrityksemme tarjoamissa koulutuksissa näitä asioita käsitellään perusteellisesti. Tuottajaosuuskunnan hallinnon vastuu on mielestäni erityisen suuri sen takia, että osuuskunta on jäsenen talouden elinehto.

Osuuskuntien ja muun yhteiskunnan välisessä keskustelussa on selviä kipupisteitä, jotka johtuvat osuuskuntien erityispiirteiden heikosta ymmärryksestä. Esimerkiksi USA:ssa, vapaan kilpailun kehdossa, kilpailulainsäädännön maatalousosuuskuntia koskevista poikkeuksista (Capper-Volstead Act) on säädetty jo lähes sata vuotta sitten ja aiheesta käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Euroopassa tulkinnat näyttäisivät olevan mustavalkoisempia ja fundamentalistisempia.

PI-johtamiskoulu on valmis järjestämään keskustelufoorumeita, joissa elinkeinoelämä, poliitikot, viranomaiset, tutkimus- ja koulutus sekä osuustoiminnan ammattilaiset voivat kohdata. On huolestuttavaa, jos näin merkittävää maamme talouselämän sektoria ei tunneta osuustoiminnan ulkopuolella.