Mihin voi luottaa? Historian valossa asiat eivät ole yksinkertaisia ‒ toisessa maailmansodassa USA oli Suomen vihollinen ja Englanti julisti Suomelle sodan

Isot eivät pieniä auta, jos se ei heille sovi.

Talvisodan edellä englantilainen diplomaatti sanoi suomalaiselle kollegalleen, ettei Suomen kannata vastustaa Neuvostoliittoa, koska kestäisimme Neuvostoliiton hyökkäystä korkeintaan kolme päivää ja pääsisimme vähemmällä antautumalla vapaaehtoisesti.

Itsepäisen Suomen talvisodasta tuli kuitenkin ihme, joka muutti historian kulkua.

Ukrainan kriisissä USA tarjosi presidentti Volodymyr Zelenskyille helikopteria, jotta tämä pääsisi pois sota-alueelta. Zelenskyi sanoi, ettei tarvitse helikopteria vaan ammuksia.

Venäjän armeijan täydellinen Ukrainan saarto ennen hyökkäystä aiheutti olettamuksen, että Ukraina luhistuu muutamassa päivässä.

Toisessa maailmansodassa USA oli Suomen vihollinen. Sodan aikana USA auttoi Neuvostoliittoa valtavalla asemäärällä ja elintarvikkeilla, minkä vuoksi esimerkiksi New Yorkissa jouduttiin säännöstelemään vilja-annoksia.

USA:n presidentti oli tuolloin sairas ja hänen vaimonsa oli kova kommunisti, joka tuki miestään Neuvostoliiton auttamisessa.

USA esitti Suomelle syksyllä 1941 uhkavaatimuksen sodan lopettamisesta heti. Tämä johtui Neuvostoliiton sotatoimien vaikeuksista. Suomessa sodan lopettaminen olisi tiennyt Suomen välitöntä antautumista Neuvostoliitolle.

Suomen kansa ei silloin näitä vaatimuksia ymmärtänyt.

USA ei kuitenkaan julistanut Suomelle sotaa, mutta Englanti, joka myös oli Neuvostoliiton liittolainen, julisti sodan itsenäisyyspäivänä 1941.

Nämä historian tapahtumat saavat miettimään, mihin voi luottaa. Esimerkiksi USA:n presidentinvaalit ovat joka neljäs vuosi.

Natosta ei ole kerrottu, mitä velvoitteita ja alistussuhteita jäsenyys mahdollisesti sisältää.

Suomen turvallisuuden kannalta virheratkaisuja ovat olleet EU:n vapaakaupan mahdollistamat maakaupat ulkomaisille ostajille ja jalkaväkimiinoista luopuminen.

Emme tiedä, miten tämän päivän asiat vaikuttavat maailmanhistoriaan.

Toivottavasti poliittinen johto Suomessa tekee ratkaisut vastuullisesti vakavan harkinnan kautta ilman ennakkointohimoja.

Historian valossa asiat eivät ole yksinkertaisia.

Kauno Pietilä

Kalanti