Tolkkua ilmastokeskusteluun

On rohjettava sanoa se ääneen: Suomella ei ole varaa ilmastokiihkoiluun. Uhkakuvien maalailu ja ihmisten pelottelu ilmaston nimissä on vastuutonta.

Ääriajattelu ilmastoasioissa uhkaa rajoittaa valinnanvapautta ja tehdä tavallisten ihmisten arjesta hankalaa. Ilmastovouhotus vaarantaa talouden ja työpaikat, ja kovimman laskun hömpötyksestä maksavat köyhimmät.

Tällä kaikella viittaan tietysti puheenvuoroihin, joissa vähätellään ilmastokriisin vakavuutta ja ilmastotyön tarvetta. Viime aikoina näitä puheenvuoroja on kuultu toistuvasti.

Ilmastonmuutosta on välillä kutsuttu kaiken muutokseksi. Jos ilmastokriisiä ei saada kuriin, se tosiaankin uhkaa aika lailla kaikkea: taloutta, työtä ja terveyttä, jopa turvallisuutta ja vakautta.

Täällä syrjäisessä Suomessa uhkat voivat tuntua vielä etäisiltä. Helle-ennätykset Ranskassa, veden loppuminen Intiassa tai merijään sulaminen Etelänapamantereella saatetaan ohittaa olankohautuksella.

Maailman kuumetessa laineet lyövät silti Pohjolankin rannoille – ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella. Jos köyhyys ja nälkä lisääntyvät, pakolaismäärät kasvavat sekä konfliktit syvenevät, ei seurauksilta vältytä meilläkään.

Siksi meillä ei ole varaa ilmastotoimia jarruttelevaan kiihkoiluun. Pieni Suomi ei voi menestyä ilmastokriisin runtelemassa maailmassa.

Siksi on vastuutonta pelotella ihmisiä päästöjen leikkaamisen kustannuksilla. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa ripeiden päästövähennysten olevan paitsi kohtuuhintaisia, myös selvästi halvempia kuin ilmastokriisin tuhot.

Siksi ilmastotoimia vastustava ääriajattelu uhkaa rajoittaa valinnanvapautta. Rajusti kuumenneessa maailmassa moni meille nykyään itsestään selvä asia ei välttämättä enää ole samalla tavalla mahdollinen.

Siksi ilmastovastuun pakoilu vaarantaa talouden ja työpaikat. Nykymenolla maailma kiihdyttää kohti taantumaa, vaikka samaan aikaan hiilineutraali kiertotalous tarjoaa valtavia mahdollisuuksia luoda työpaikkoja ja toimeentuloa.

Me suomalaiset kaihdamme usein ääriajatuksia. Suomen ripeä jälleenrakentaminen hiilineutraaliksi voi vaikuttaa radikaalilta tavoitteelta. Paljon työtä se vaatiikin.

Kaikkein radikaaleinta politiikkaa on kuitenkin päinvastoin jarruttaa välttämättömiä ilmastotoimia. Jos ilmastokriisiä ei saada kuriin, meidän suomalaisten elämä muuttuu väkisin, eniten ja voittopuolisesti kurjempaan suuntaan.

Tolkun linja on lähteä liikkeelle reippaissa ilmastotoimissa heti. Varhain ja ennakoiden toimimalla siirtymän hiilineutraaliin talouteen pystyy tekemään hallitusti. Jos taas yrittää lykätä vääjäämätöntä urakkaa kauas tulevaisuuteen, tarvittavat muutokset ovat äkillisempiä, rajumpia ja kalliimpia.

Todellista ilmastohörhöilyä onkin se, kun aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuutaan jälkipolviamme uhkaavan ongelman ratkaisemisessa. Vaarallisinta öyhötystä on ilmastokriisin vähättely ja ilmastovastuun välttely.

Tolkullista taas on pyrkiä estämään ilmastokriisin aiheuttamat rajut, ikävät muutokset. Maltillista on varjella nykyisen kaltaisen elämän edellytyksiä.

Radikaalin ääriajattelun sijaan tarvitsemme nyt malttia ja vastuuta. Ilmastotolkun ihminen tukee tarmokkaita ilmastotoimia.

Kirjoittaja on johtaja Sitrassa.

Vaarallisinta öyhötystä on ilmastokriisin vähättely.