Upseeriliiton puheenjohtaja: Koko Suomen puolustaminen vaatii hyvävoimaisia sotilaita

Onko aika luopua periaatteesta ”koko Suomea puolustetaan”, jos maanpuolustuksen resurssit eivät riitä? Kysyimme tätä Upseeriliiton 6 500 jäseneltä ja vastaus on selvä: ei ole. Ykköstehtävämme on huolehtia valmiudesta kaikissa tilanteissa ja jokaisesta suomalaisesta asuinpaikasta riippumatta.

Meidän on vahvistettava edelleen varautumistamme ja maanpuolustuskykyämme lisäämällä sotilaallisen maanpuolustuksen resursseja. Materiaalihankintojen määrärahoja on kasvatettu, mutta erityisesti on huolehdittava henkilöstön riittävästä määrästä ja osaamisesta.

On huolehdittava heistä, jotka huolehtivat meistä. Jäsenkyselyissämme vahvistuu viesti, että rankkojen sotaharjoitusten ja pitkien meripalvelusjaksojen jälkeen tarvitaan riittävästi aikaa palautua. Ihminen takaa turvallisuuden; hävittäjä, laiva tai tankkikaan ei toimi ilman huoltoa.

Ukrainan sota on lisännyt entisestään harjoituksia ja valmiustehtäviä, jotta olemme iskussa mahdollista painostusta varten. Sotilaat ovatkin jatkuvassa valmiudessa ja kuormituksessa. Ammattisotilaiden johtamat kertaus- ja sotaharjoitukset sekä meripalvelus venyttävät työpäivän jopa 16–20 tuntiin. Lisäksi moni upseeri päivystää omalla ajallaan ilman työaikaa. Jatkuva päivystäminen tarkoittaa henkilöstölle suurta rasitusta.

Jäsentemme viestien ja jäsenkyselyjemme perusteella tiedämme, että upseerien uupuminen ja uniongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Kannammekin vahvasti huolta sotilaiden taistelukunnosta. Valmiutta ei voida ylläpitää, jos työstä ei pääse palautumaan.

Valmiudessa olemisen ja päivystyksen palvelussuhteen ehtoja on parannettava. Puolustusvoimissa työskenteleviä ei koske yleinen työaikalaki, vaan presidentti Kekkosen ajalta peräisin oleva, vuonna 1970 säädetty Puolustusvoimien oma työaikalaki. Se ei täytä nykypäivän työelämän vaatimuksia eikä turvaa henkilöstön jaksamista ja palautumista.

Henkilöstön aseman parantaminen edellyttää ehdottomasti Puolustusvoimissa käytössä olevan työlainsäädännön uudistamista YYA-Suomen ajasta Nato-Suomen aikaan. Tämä ei ole vain Upseeriliiton vaatimus, vaan kaikkien sotilasjärjestöjen, joiden jäsenet työskentelevät Puolustusvoimissa. Jaksaminen ei silti ole työmarkkinakysymys, vaan maanpuolustuskysymys.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus varmistaa Puolustusvoimien henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen. Hallitusohjelmaan kirjattu tahto ei riitä, vaan eduskunnan lainsäätäjiltä vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä. Valtion taloudesta on pidettävä huolta, mutta kasvaneeseen puolustusbudjettiin suhteutettuna kustannukset ovat minimaaliset. Miten kukaan voisi olla eri mieltä jaksamista parantavan työaikalain välttämättömyydestä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa?

Työaikalain uudistamista tarvitaan siksikin, että se lisää ammattisotilaan työn kiinnostavuutta. Kun nykyinen laki 70-luvun alussa hyväksyttiin, täysi-ikäisyyden saavutti noin satatuhatta nuorta joka vuosi. 2020-luvulla luku on lähes puolittunut. Pienet ikäluokat punnitsevat tarkkaan, minne lähtevät opiskelemaan. Lisäksi nuoret aikuiset miettivät aiempia sukupolvia enemmän työn, vapaa-ajan ja perheen välistä tasapainoa.

Kun sotilaalle käsky käy, se käy koko perheelle. Käskyn sisällöllä on siis väliä. Sen me näemme nyt konkreettisesti, kun parhaillaan rekrytoidaan upseereja Nato-tehtäviin. Vuoden kestäneistä neuvotteluista huolimatta Naton komentorakenteen tehtävien palkkaus on edelleen sopimatta. Turvallisuudella on hintansa; hallituksen on varmistettava Nato-Suomen tarvitsema rahoitus.

Norjalaiset ja tanskalaiset upseerit ovat painottaneet meille suomalaisille, että rekrytoinnin varmistamiseksi tarvitaan kannustavat ehdot. Sekin on tärkeää muistaa, että muissa Pohjoismaissa tehtäviin ei mennä pakolla, vaan vapaaehtoisesti.

Nato-jäsenyys muuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen rakenteita ja tehtäviä. Seuraava laaja-alainen muutos on osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin. Naton joukkorakenne koskettaa niin ammattisotilaita kuin reserviläisiä.

Vakaan yhteiskunnan perustana on turvallisuus; meidän onkin kannettava vastuumme turvallisuuden tuottajina. Jotta voimme jatkossakin puolustaa koko Suomea, on pidettävä huoli maanpuolustuksen perustasta, henkilöstöstä.

Ville Viita

everstiluutnantti

Upseeriliiton puheenjohtaja