Lukijalta: Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikeuttaa osaamisen päivittämistä

Suomelle osaaminen ja koulutus ovat olleet kilpailuvaltteja, mutta nyt pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus heikentää mahdollisuuksia kouluttautua työuran aikana lakkauttamalla aikuiskoulutustuen.

Tätä päätöstä ovat kritisoineet niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöt. Meillä on aloja, joissa on osaajapula. Esimerkiksi kolmasosa tuen käyttäjistä, 10 000 ihmistä vuosittain, on opiskellut työvoimapulasta kärsiville sosiaali- ja terveysaloille.

Aikuiskoulutustuki rahoitetaan lähes täysin työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Jatkossakin työnantajan tulee osallistua työuran aikaisen opiskelun rahoitukseen. Tähän toimiva ja olemassa oleva instrumentti on työttömyysvakuutusmaksut. Tästä kouluttautumisen kustannusten jakamisen periaatteesta on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.

Nykyaikana nuorena tehty tutkinto harvoin vastaa osaamistarpeisiin koko työuran ajan. Myös terveydellinen tila saattaa muuttua siten, että ei ole mahdollista jatkaa nykyisessä työssä tai työtehtävässä. Uudelleenkouluttautuminen pitää olla mahdollista tulotasosta riippumatta. Suosituinta tuen käyttö on ollut 30 - 39 -vuotiaiden joukossa. Tämän ikäryhmään kuuluu paljon pikkulapsiperheitä. Harvalla on silloin sellaisia säästöjä, joilla voisi heittäytyä koulunpenkille.

Hallituksen tulee löytää uusi tukimalli tämän järjettömän päätöksen tilalle. Suomen talouskasvu nojaa osaavaan työvoimaan ja kouluttautuneeseen kansaan. Aikuiskoulutustukea on kehitetty kaksi- ja kolmikantaisesti lukuisia kertoja.

Viimeisin uudistus, jonka tavoitteena on lisätä työn ja opiskelun yhteensovittamista, tuli voimaan vuonna 2020. Uudistus näyttää onnistuneen, koska jo lyhyessä ajassa niin sanotun sovitellun aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut. Aikuiskoulutustuen kustannukset eivät ole nousseet, vaikka käyttäjämäärä on lisääntynyt.

Juha Riepponen

STTK:n Pohjois-Savon aluetoimikunnan pj.