Näpit irti meidän viineistä: veronmaksajien ei kannata luopua omaisuudestaan halvalla

Kun ostovoimainen keskiluokka on vaihtanut juomiaan viinoista viineihin, kotimaiset kauppaketjut haluavat päästä yhä vahvemmin trendin syrjään kiinni. Juuri nyt viinikeskustelu käy erityisen kuumana, kun sekä Kesko että S-ryhmä pyrkivät saamaan seuraavaa hallitusta siirtämään viiniä vähittäiskauppoihin. Paljon vähemmälle on jäänyt keskustelu siitä, miksi me veronmaksajat antaisimme sen heille.

Alkoholiveroja kertyy Suomessa vuodessa noin 1,5 miljardia euroa. Suomalaisten omistama Alko tulouttaa valtiolle vuodessa noin 600 miljoonaa euroa alkoholiveroja ja vajaat 300 miljoonaa euroa arvonlisaveroja. Viinien osuus verokertymästä on noussut jatkuvasti suomalaisten siirryttyä väkevistä yhä miedompiin juomiin.

Alkoholiveron osalta sekä S- että K-ryhmä olisivat varmasti tulevaisuudessa yhtä hyviä tulouttajia kuin Alkokin.

Kaupan toimintaperiaatteena on perinteisesti ollut voiton maksimointi korkeilla hinnoilla, isolla volyymilla tai näiden sopivalla yhdistelmällä.

On erittäin vaikea kuvitella, etteikö alkoholin myynti lisääntyisi Suomessa, jos se siirtyisi isoille kauppajäteille.

Oluen tapaan viinistä saattaisi tulla normaali kulutushyödyke, jossa pakkauskoon ja halvan hinnan merkitys korostuu laadun ja nautinnollisen kokemuksen sijasta.

Silti lisääntyvä myynti ei aivan välttämättä merkitse yhtä suurta lisääntyvää kulutusta. Jos suomalaiset kokevat saavansa halvempaa alkoholia kaupoistaan, tarve tuoda sitä muualta voi vähentyä.

Epäselvää on kuitenkin, kohdistuuko halvan alkoholin tavoittelu ulkomailta erityisesti viineihin vai onko kyseessä lähinnä oluen ja väkevien juomien kulutukseen liittyvä ilmiö.

Valtion alkoholimonopoli on tasapainoillut aina vastuullisen myynnin kanssa, jossa alkoholin saatavuus, hinta ja siitä aiheutuvat huomattavat terveyshaitat pyritään pitämään jonkinlaisessa tasapainossa.

Tehtävä on vaikea ja moraalisen kaksoiskoodin riski on aina läsnä. Silti jokainen suomalainen ymmärtää, että myös tätä harkintaa on tehtävä.

Yksityisen kansalaisen kuluttamisen vapautta on kunnioitettava tietäen samalla, että kaikki eivät kykene vastuutaan kantamaan. Sosiaali- ja terveysmenojen kautta tuleva satojen miljoonien eurojen lasku tulee meille kaikille maksettavaksi.

Erityisesti nyt, kun hallitus joutuu etsimään säästöjä myös sote-menoista, olisi hyvin kyseenalaista lisätä menoja alkoholipolitiikan muutoksilla.

Säätytalolla kannattaakin pitää pää kylmänä myös kaupan vaatimusten edessä. Valtiolla ei ole nyt varaa lisätä menoja eikä vähentää tuloja.

Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen muistuttikin yhtiönsä tulouttavan verojen lisäksi vuosittain meille veronmaksajille myös kymmenien miljoonien euron vuotuiset osingot (MT Live 10.5.).

Tämäkin on hyvä nyt huomata, jos alkoholin myyntiä ollaan kaupoille siirtämässä. Ilmaiseksi sitä ei ainakaan jo ennestään vaikutusvaltaiselle kaupalle antaa.

Mikäli hallitus kuitenkin hanketta edistää, sen kannattaa myös miettiä, pitäisikö kaupalle määritellä lisävastuita alkoholin haittojen korvaamisesta. Jos tuotot menevät kaupalle ja haitat jäävät veronmaksajien kannettavaksi, hanketta on vaikea perustella.

Tekstiä korjattu 12.5.2023 kello 8.11. Korjattu Alkon tulouttamien verojen määrä.