Kestävyysvaje on totta, mutta se ei johdu suurista ikäluokista. He tekivät kovasti työtä ja Suomen kansallisvarallisuus sekä eläkevaranto kasvoivat.
Erinomaisen kestävä työeläkejärjestelmä on luonut 150 miljardin euron työkalun työeläkeyhtiöiden meklareille ja toisaalta työeläkeläisten ansaituksi turvaksi. Tämä joukko maksaa marisematta työstä ansaitsemastaan jälkipalkasta aktiivityöhön verrattuna korkeampaa veroa.
Kestävyysvaje on myöhempää perua ja muutaman viime hallituksen päätösten seurausta. Kansantaloutta on hoidettu niin, että työn tuloksia on jaettu ulkomaille ja toisaalta uusia työpaikkoja ei ole kyetty luomaan niin kuin ennen
Lasten jatkokoulutuksestakaan ei ole huolehdittu ja syrjäytyminen lisääntyy.
Vientiteollisuutta on rasitettu monin tavoin käytännössä ja työpaikat vähenevät, mutta samanaikaisesti päivittäisissä retorisissa poliittisissa puheissa on johdettu äänestäjiä harhaan.
Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 000. Syrjäytymisen ytimessä oli runsaat yli 32 000 nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Näin kertoo Evan analyysi Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?
Julkisen sektorin vajeen korjausta toivotaan tulevana keväänä, kun hallitusohjelmaa joudutaan päivittämään, siis korjaamaan. Siinä yhteydessä olisi kohtuullista todeta, ettei suuria ikäluokkia voi syyllistää julkisen talouden ongelmista, kunnissa eikä valtiontaloudessa. Voimistavaa olisi osoittaa todelliset ja korjattavissa olevat syyt.
Esko Järvenpää
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.