Lukijalta: Nato ei vähennä yleisen asevelvollisuuden merkitystä

Tähän saakka on pidetty selvänä, että koko kansa on koulutettava kriisiajan varalta. Nyt kun Suomi on siirtymässä Naton ydinasesateenvarjon suojan, ovat eräät henkilöt alkanet ajatella, että nyt yhä useammat voisivat jättää asepalveluksen suorittamatta. Tämä on täysi erehdys, sillä juuri asevelvollisuusarmeijamme tehokkuuden ansiosta Nato on meistä kiinnostunut.

Todellisuudessa, olimme sitten Natossa tai ei, kriiseihin varautumista on lisättävä. Ei vetele, että vain 65 prosenttia miehistä suorittaa asepalveluksen.

Koulujen ja yhdistysten tulee auttaa nuorison kunnon kohentamissa. Lisäksi on muistettava, että on kyber- ja hybridihyökkäyksiä, ilma- ja rajavalvontaa sekä huoltoasioita, joissa fyysinen voima ei ole ratkaisevaa. En lämpene ajatukselle, että Suomessa asevelvollisuuden suorittaisivat vain parhaiten motivoituneet miehet ja naiset.

Naisten vapaaehtoista asepalvelusta voitaneen pitää nykyisessä muodossaan riittävänä maanpuolustuksemme tarpeisiin.

On esitetty, että koko ikäluokka, miehet ja naiset, velvoitettaisiin kutsuntoihin.

Hoitotyö kuuluisi mielestäni huoltovarmuuden piiriin. Hoitotyön riittävyyden takaaminen ja sen jatkumisen turvaaminen on yksi tärkeimmistä asioista nyt, kun varaudutaan monin tavoin tuleviin katastrofeihin. Miksei voitaisi velvoittaa naiset ja sivarit hoivatyöhön. Tällöin saataisiin nopeasti apuhoitajia.

Perustuslaissa maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia suomalaisia. Miehistä vain 65 prosenttia saa suoritettua asepalveluksen loppuun asti. Kunnonnosto olisi aloitettava jo hyvissä ajoin ennen asepalvelusta.

Neljä viidestä suomalaisesta on valmis puolustamaan maataan, vaikka asein.

Yrjö Saraste

Sotaveteraani