Kommentti: Kokoomus voi halutessaan asettua maaseudun puolelle

Keskittämistä, kurjistamista, maaseudun unohtamista.

Tätä kaikkea kokoomuksen vaalivoiton on maalailtu tuovan maaseudulle. Syynä on puolueen lupaus laittaa Suomi kuntoon ja etsiä sitä varten miljardien eurojen säästöt.

Keskustaa on pidetty maaseudun toivona ja elämänturvana, mutta nyt se ilmoitti jättäytyvänsä vaalitappion jälkeen oppositioon. Veto voi olla taktinen, sillä kaikkien muiden tavoin keskusta tietää, ettei hallituksen muodostamisesta tule helppoa.

Työperäistä maahanmuuttoa toivovan kokoomuksen ja maahanmuuttoa vastustavien perussuomalaisten voi näet olla vaikeaa löytää yhteistä säveltä. Myöskään Sanna Marinin (sd.) puheenjohtajarukkasten nopea putoaminen ei helpota demareiden kosiskelua saati yhteisen leikkauslistan löytymistä.

Keskusta panee kokoomuksen näin pahaan paikkaan ja saattaa esittää tahallaan vaikeasti tavoiteltavaa. Jos ei muu auta, se sattaa suostua neuvotteluihin omine ehtoineen. Tai todellakin vetäytyä oppositioon moittimaan hallituksen kurjistamislinjaa ja kasvattamaan kannatusta.

Mutta kasvaako sen kannatus oppositiossa, jos perussuomalaiset menevät hallitukseen ja ottavat kokoomuksen kanssa maaseudun huomaansa heti hallitusohjelmassa?

Vaikka yhteinen sävel löytyisi ja perussuomalaiset päätyisivät hallitukseen, taival voi olla kivinen. Perussuomalaisissa on paljon itsevarmuutta uhkuvia ensikertalaisia, jotka halunnevat ministereiksi. Lujassa itsekkyydessä piilee aina mahdollinen riidan siemen.

Vastavalittu Antti Kangas (ps.) lienee kuitenkin oikeassa siinä, että viljelijät ovat pettyneitä keskustan kahdeksanvuotisen maatalousministerin salkun hoitoon ja äänestivät siksi perussuomalaisia.

Myös kokoomus voi nyt osoittaa olevansa maaseudun puolue. Se sai läpi täysin uusia maaseudun ehdokkaita. Ja harvalla puolueella on tarjota pääministeriksi henkilöä, joka on toiminut maa- ja metsätalousministerinä ja harjoitellut jopa lehmän lypsämistä. Petteri Orpo on. Hänen jos kenen pitäisi siis tuntea maaseudulla asumisen ja yrittämisen kipukohdat, maatalouden tulonmuodostuksen ja metsätalouden merkityksen metsänomistajille ja Suomelle.

MTK:lle tällainen pääministeri on kullanarvoinen, sillä järjestö ja sen ihmiset ovat pitkälti samat kuin Orpon ministerikaudella vuosina 2014-2015.

Jos kokoomus haluaa ottaa maaseudun huolet tosissaan, se voi sen tehdä. Ja toisinpäin: niiden huomiotta jättäminen olisi tietoinen valinta.

Jos se päätyy ensimmäiseen, se vie keskustalta tärkeän ja ehkä viimeisenkin syömähampaan seuraavissa vaaleissa. Maaseudun ohittaminen taas sataisi sekä keskustan että perussuomalaisten laariin.

Paljon ratkaisee se, kenestä ja minkä puolueen edustajasta tehdään maa- ja metsätalousministeri. Tarjokkaita löytyy isoilta puolueilta riittäämiin. Osaamista on varmasti myös RKP:n tai kristillistenkään riveissä. Salkun painoarvosta kertoo, kuka sen saa.

Mutta käydään nyt ensin hallitusneuvottelut ja katsotaan, kumpi on valmis ensin: hallitus vai kevään kylvöt.