Lukijalta: Käsitys maakunnista on liian suppea

Suomi on monin paikoin ainutlaatuinen Euroopan unionin jäsenmaa. Olemme suuri ja harvaan asuttu maa, jonka kasvukausi on lyhyt, etäisyydet pitkät ja naapurina Venäjä.

Vaikka väestömme on pitkälti pakkautunut pääkaupunkiseudun ja eteläisen rannikon alueelle, on maakuntien rooli huoltovarmuuden ja omavaraisuuden pohjana keskiössä maamme tulevaisuutta kaavailtaessa. Nämä ovat kiistämättömiä totuuksia.

Rohkenen kuitenkin väittää, että on vaarallisen suppeaa ja kaupunkikeskeistä nähdä maakuntien Suomi pelkästään vilja-aittoina, metsinä ja vesis­töinä. Ne muodostavat vauraudelle pohjan, mutta ihmiset tekevät varsinaisen työn.

Suomen maakuntien historia on täynnä esimerkkejä ennakkoluulottomista yrittäjistä aina vähittäistavarakaupasta konepajoihin ja matkailuun, jotka ovat hyödyntäneet kotipaikkojensa mahdollisuudet ja tuoneet siten vetovoimaa, vaurautta ja eloa alueelleen ja siten koko Suomeen. Erityisesti teollisuus on keskeistä maakuntien osaamisaluetta ja teollisuus tietää vientiä.

Suomi ja koko Eurooppa elää pitkittynyttä kriisiaikaa ja on monella tavalla uuden edessä. Haasteita on yritettyä ratkoa kääntymällä veronmaksajien puoleen ja pumppaamalla meidän rahojamme markkinoiden toimintaa tukemaan. Rakenteelliset ongelmat on haudattu ison rahakasan alle.

Koko Eurooppa hyötyisi nyt Suomi-paita päällä etenevistä europarlamentaarikoista. Vahva sisämarkkina, kestävä talous, turvallisuus ja omavaraisuus ovat perinteisiä suomalaisia hyveitä, jotka tulee nostaa uudelleen keskiöön. Maa­kunnat ovat tässä avainroolissa. Olennaista on, että maakuntien osaajille tarjotaan todelliset mahdollisuudet elää, yrittää ja tehdä työtä alati kasvavan säätelyn ja verotuksen sijaan. Luotetaan ihmiseen ja ihmisen kykyyn ratkoa ongelmia.

Pienikin katsaus Suomen historiaan kertoo, että monet maamme keskeiset ratkaisijat ovat lähtöisin maakunnista. Siinäpä ajatus sinne Brysselin simpukkapatojen äärelle.

Ville Kaunisto

kansanedustaja (kok.)