• Tutkimus- ja kehitystoimintaan maakunnallisia kehittämisohjelmia

    Mielipide
    17.11.202101:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Tutkimus- ja tuotekehitys­menot olivat vuonna 2020 noin 7 miljardia euroa eli noin 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yritysten osuus tästä on noin kaksi kolmasosaa.

    Maakunnat, joissa yritysten t&k-panostus oli vuoden 2016 tilaston mukaan yli kaksi kolmasosaa, olivat Pohjanmaa (83 prosenttia), Päijät-Häme (81), Etelä-Pohjanmaa (79), Pohjois-Pohjanmaa (74), Pirkanmaa (67) ja Uusimaa (67).

    Ministeri Antti Kurvinen on aivan perustellusti nostanut esille eri maakuntien tarpeet huomioivat uudet koulutus- ja tutkimuspanostukset.

    Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveystoiminnot sekä pelastustoiminta siirtyvät maakunnallisten hyvinvointi­alueiden hoidettavaksi. Vastaavalla tavalla tutkimus- ja kehitystoiminta tulisi hoitaa maakuntatasolla.

    Kansallisessa t&k-toiminnassa ministeriöiden tulee parantaa yhteistyötä. Nyt toiminta on hajanaista ja kokonaistavoite puuttuu. Käytännön tasolla eri minis­teriöiden tavoitteita voidaan parhaiten yhdistää maakunta­tasolla. Maakunnissa tunnetaan yritysten, infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kehittämistarpeet.

    Tavoite tulisi olla, että eri ministeriöiden kehittämis­rahoista puolet kohdennetaan maakuntiin tukemaan maakunnallisia monitieteisiä ja teknologisia yritysten ja julkisten toimijoiden kehittämistarpeita. Rahoituksen kohdentamisesta päätökset tehtäisiin maakuntatasolla.

    Eri maakunnissa toimivien korkeakoulujen tulisi huomioida yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet uudistamalla koulutustarjontaansa, järjestämällä opiskelijoille työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja sekä työllistymismahdollisuuksia ja käynnistämällä yhteistä hankkeita yritysten kanssa. Yritysten tulee myös panostaa yhteistyöhön.

    Kehittämisohjelman avulla yritysten t&k-panostukset nousisivat eri puolilla Suomea. Näin tavoite – t&k-panostukset 4 prosenttia bkt:stä ja yritysten osuus 70 prosenttia – voisi toteutua.

    Etelä-Koreassa t&k-panostukset olivat vuonna 2018 4,5 prosenttia bkt:stä ja yritysten osuus 77 prosenttia. Vastaavat luvut Japanissa ovat 3,3 ja 79 sekä Saksassa 3,1 ja 68. Yllämainitut Suomen t&k-kärkimaakunnat yltävät jo maailman kärkimaiden tasolle.

    Pekka Neittaanmäki

    professori

    Jyväskylän yliopisto

    Artikkelin aiheet
    tutkimus ja kehitystoiminta
    maakunnallinen kehittäminen
    tutkimus ja koulutuspolitiikka
    yritysten t&k-panostukset
    aluekehittäminen
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle