Lukijalta: On helpompaa vahvistaa lähihoitajien pysymistä alalla kuin houkutella alalta poistuneita takaisin

Työterveyslaitos (TTL) toukokuussa julkistaman sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan keskeisintä sote-alan työvoimapulan kannalta on pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä.

Alalla pysymiseen ja myös sinne palaamiseen kannustaa laadukas perehdytys, työkyvyn tuki, työn muokkausmahdollisuudet ja alan arvostus.

Lähihoitajien ja sairaanhoitajien siirtyminen muille aloille on yleistynyt viime vuosina. Lähihoitajien riskiä siirtyä töihin oman alan ulkopuolelle lisää lähihoitajien viime vuonna lisääntynyt työttömyys.

Hoitoala ja varhaiskasvatus koetaan edelleen hyvin motivoivana, mutta jatkuvat säästötoimet kuormittavat työntekijöitä. Alalla jo olevista työntekijöistä kannattaa pitää kiinni. Ammattiosaaminen ja esimerkiksi taito ihmisten kohtaamiseen karttuvat työn tekemisen myötä, kaikkea ei opita ”koulun penkillä”.

Henkilöstömitoitus on yksi alan merkittävä kipukohta. Kun edellinen hallitus sai nostettua sitovan vähimmäishenkilöstömitoituksen ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa, toi se toivoa alalle ja paransi työhyvinvointia.

Nyt ollaan lähes lähtöpisteessä, kun mitoitusta on madallettu.

En kuitenkaan halua menettää toivoani asian suhteen vaan uskon, että järki voittaa vielä koulutetun hoitohenkilöstön määrän mitoituksessa. Se on edellytys hyvälle hoidolle ja hoivalle, ennaltaehkäisevälle työlle ja tulevaisuudelle.

Varhaiskasvatusta ovat koetelleet lakimuutokset, jotka ovat heikentäneet alan veto- ja pitovoimaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajien keskuudessa. Lastenhoitajien osaamista tulee arvostaa ja ottaa heidän osaamisensa kokonaisuudessaan käyttöön lasten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suomessa on paljon hyvää ammattiosaamista, jota hukataan nyt.

Erikoissairaanhoidossa on otettava nykyistä laajemmin käyttöön lähihoitajan lääkehoidon osaaminen. Se on alihyödynnetty resurssi erikoissairaanhoidossa, vaikka lähihoitajilla on siihen tarvittava osaaminen.

Lääkehoito kuuluu lähihoitajan koulutukseen, osaamiseen ja työnkuvaan osana kokonaisvaltaista työtä.

On helpompaa vahvistaa lähihoitajien alalla pysymistä kuin houkutella alalta poistuneita takaisin. Kun ihminen on siirtynyt muulle toimialalle, kynnys palata on usein hyvin korkealla.

Palkkaus ja työolot ovat merkittävimmät asiat, joilla hoitoalan pitovoimaa voidaan vahvistaa. Ammattiliitoilla on tärkeä rooli hyvän työelämän rakentamisessa ja kehittämisessä.

Olemme SuPerissa valmiita osallistumaan terveen ja turvallisen työelämän rakentamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Päivi Inberg

puheenjohtaja

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super