Uusi laki ei lisää alkutuotannon kannattavuutta

MTK-Etelä-Savon toiminnan ­ johtaja Vesa Kallio arvuutteli (MT 23.3.), miksi kauppa ei kannata esitystä elintarvikemarkkinalaiksi eikä uuden viranomaisen perustamista.

Erittäin hyvistä syistä: Sääntelyn lisäämiselle ei ole riittäviä perusteita, eikä se paranna elintarvikeketjun toimivuutta. Uusi laki ei myöskään ratkaise alkutuotannon kannattavuus­ongelmia.

Globaalissa markkina­taloudessa ja EU:n sisämarkkinoilla ei hintasääntelyyn voida palata. Lisäsääntely jäykistäisi ruokaketjun toimintaa, lisäisi hallinnollista taakkaa ja toisi lisäkustannuksia. Tästä kärsisi koko ruokaketju, myös alkutuottaja.

Argumentti, että lainsäädäntöä voidaan tehdä ”jos kerran ei ole mitään pelättävää”, on absurdi peruste sääntelyn lisäämiselle. Suomessa lainsäädännön lähtökohta on, että väitetty rike tulee näyttää toteen – ei se, että vaaditaan toimijaa osoittamaan, ettei ole tehnyt väärin.

Olemassa olevaa lain­säädäntöä ja puolueetonta viranomaista ei ole syytä vähätellä. Suomessa on toimiva sopimuslainsäädäntö, joka koskee myös ruokaketjua.

Tämän totesi viimeksi työ- ja elinkeinoministeriön työ­ryhmä vuonna 2016. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla (KKV) on laajat valtuudet kahden kaupan suurimman toimijan valvonnassa.

Lainsäädännön tulee vastata oikeaan tarpeeseen ja pohjautua ajantasaiseen tietoon. Nyt arviointi perustui pitkälti vuosien 2012 ja 2013 selvityksiin, jotka eivät kuvaa nykytilaa.

Selvitysten jälkeen on muutettu kilpailulainsäädäntöä ja perustettu kauppatapalautakunta, jonka toimintaan kauppa on sitoutunut.

Vuonna 2016 Elintarvike­teollisuusliitto, MTK ja Päivittäis­tavarakauppa ry teettivät laajan selvityksen ruokaketjun sopimussuhteista. Tulokset osoittivat niiden olevan pääosin hyvällä tasolla.

Kehityskohteita, jossa ratkaisu olisi sääntelyn lisääminen, ei kartoituksessa noussut esiin. Etlan ja Luken selvitys vuonna 2017 osoitti, että todellinen kasvu myös alkutuottajalle mahdollistuu ruokaketjun kilpailukyvyn ja ruokaviennin kasvattamisen kautta.

Ruokaketjun toiminnan kehittämiseen on myös toimivia keinoja, kuten kauppatapa­lautakunnan roolin vahvistaminen. Nyt uuden valtuutetun tehtäviksi ehdotetaan asioita, joita elintarvikeketjun itse­säätelyelin kauppatapalautakunta jo tekee.

Lautakunnalla on kuitenkin useita etuja verrattuna valtuutettuun. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi kustannustehokas, nopea ja tietyin ehdoin anonyymi käsittely.

Lisäksi lautakunta voi käsitellä myös yksittäis­tapauksia ja arvioida epäreiluutta lainsäädäntöä ja viranomaista laajemmin.

Lautakunnan korvaaminen valtuutetulla ei olisi yksittäisen alkutuottajan etu.

Toivottavasti Suomeen ei tehdä poliittisin perustein lakia, joka tosiasiallisesti heikentää kotimaisen ruokaketjun toimintaedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia.