Käsityökeskukset muodostavat Suomessa verkoston, johon kuuluu sekä harrastuspaikkoja, käsityömyymälöitä että näyttelytiloja. Käsityöt kiinnostavat, sanoo Käsi- ja taideteollisuusliiton toiminnanjohtaja Marketta Luutonen.
”Käsityöt tuottavat ihmisille iloa. Ne antavat keskittymisrauhaa ja vievät asioita eteenpäin. Käsitöitä tekemällä saa lisäksi yksilöllisiä tuotteita”, Luutonen listaa.
Käsityön harrastajia on joka lähtöön. ”Moni haluaa tehdä nopeasti, jotkut hakevat vain ideoita ja toiset hidasta tekemistä. On tullut myös uusia ilmiöitä, kuten käsityöblogit ja roolipeleihinsä asuja valmistavat nuoret, jotka hakevat ohjeita verkosta.”
Luutosen mukaan kudonta on pysynyt suosittuna, ja etenkin maaseudun keskuksissa on paljon kangaspuita. Mutta muutakin tehdään: huovutetaan, kirjotaan, neulotaan, virkataan.
Käsityökeskusten määrä on viime vuosina laskenut, osaksi kuntaliitosten takia. Keskuksia on yhteensä 114, ja ne kuuluvat käsi- ja taideteollisuusyhdistyksille.
Aiemmin kunnat ja valtio rahoittivat yhdistysten toimintaa kahdella kolmasosalla. Loppu tuli oman toiminnan tuotoista. Nyt suhde on päinvastoin ja omat tuotot ovat entistä tärkeämpiä. Rahaa saadaan palveluja ja tuotteita myymällä.
Yhdistykset muodostavat vuonna 1913 perustetun Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n, joka tuottaa Taito-yrityspalveluja, messuja ja näyttelyitä ja kursseja. Liitto julkaisee suomalaisen käsityön lehteä nimeltä Taito.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.