

Monenkaan viherpeukalon kesä ei tuntuisi oikealta ilman itse kasvatettuja tomaatteja. Värikkäät tomaatit ovat yhtä aikaa kauniita ja satoisia sekä maukkaan makuisia. Sadolle on myös helppo keksiä käyttökohteita, sillä tomaatti sopii hyödynnettäväksi niin tuoreena, paistettuna kuin eri tavoin säilöttynäkin.
Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Kesän värikkäät herkkuvihannekset ovat kulkeneet pitkän tien Perun vuoristoista koko maailman ruokalautasille.
Alun perin tomaatteja kasvattivat Etelä-Amerikan intiaaniheimot. Eurooppaan ensimmäiset tomaatit tuotiin löytöretkien tuliaisina 1500-luvun alussa. Tulokaslaji sai koristekasvin leiman. Vahvan makuisten hedelmien syömistä pidettiin vähintäänkin arveluttavana, kuuluihan kasvi myrkyllisenä pidettyyn koisokasvien heimoon.

Vuosien saatossa tomaatti sai Euroopassa lääkekasvin maineen. Sitä alettiin kutsua ”lemmenomenaksi” tai ”paratiisiomenaksi”, sillä sen arveltiin auttavan rakkauselämän pulmiin. Syötävänä vihanneksena tomaattia alettiin arvostaa vasta 1800-luvun alussa. Tämän seurauksena tomaatti opittiin vihdoin tuntemaan myös Pohjolassa. Ensimmäiset maininnat tomaatin kasvatuksesta Suomessa löytyvät 1800-luvun puolivälistä.
Ehkä tähän mennessä asenteet olivat jo avartuneet niin, että Suomessa ei koskaan otettu käyttöön tomaatin tieteelliseen nimeen Lycopersicon viittaavaa sudenpersikka-nimeä. Tällä nimitystä tomaatista on käytetty muun muassa Saksassa (Wolfspfirsich).

Nykyisin eri tomaattilajikkeita on jalostettu noin 10 000. Yksi tomaatin kasvatuksen suurimpia hauskuuksia onkin päästä kokeilemaan aina uusia ja uusia lajikkeita. Vaikka tomaattien tutuin väri on edelleen punainen, vaihtelee tomaattilajikkeiden väriskaala vaaleanpunaisesta violettiin, keltaiseen, valkoiseen, jopa mustanruskeaan. Myös hedelmien muodossa ja maussa on selviä eroja.
Kookkaimmat pihvitomaatit saattavat kasvaa useiden kilojen painoisiksi, kun taas pienet kirsikkatomaatit saattavat tuottaa lukumäärässä mitattuna varsin juhlavan sadon.

Meillä kasvatuksessa on otettava huomioon, että tomaatti vaatii pitkän kasvukauden sekä runsaasti lämpöä. Jos käytettävissä on alkeellisinkaan kasvihuone, onnistuu tomaatin kasvatus kuitenkin helposti. Varhaiset ja kestävät lajikkeet ehtivät kypsyttää satoa myös avomaalla tai aurinkoisella seinustalla.
Jos taimet haluaa kasvattaa siemenistä asti, kannattaa niiden esikasvatus aloittaa maaliskuussa. Parhaillaan onkin käynnissä sesonkiaika siemenvarastojen täydentämiseen ja uusien lajikkeiden kartoitukseen.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.