Sote-alan opettaja Riitta Kuismanen esitti huolensa aluevaltuustoja uhkaavasta demokratiavajeesta. (MT 27.10.)
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super on laskenut vuoden 2017 kunnallisvaalien äänestyskäyttäytymiseen perustuvan ennusteen paikkajaosta (MT 9.3.2018). Ainoastaan Pohjanmaalla Vaasa ja Varsinais-Suomessa Turku eivät saisi ehdotonta enemmistöä. Kaikkiaan 171 kuntaa jäisi Superin laskujen mukaan kokonaan rannalle aluevaltuustoista.
Päätöksiä ei pitäisi Kuismasen mukaan tehdä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Yksi keino olisi äänileikkuri, joka rajoittaa isojen ja kasvattaa pienten kuntien painoarvoa. Äänileikkuri on käytössä muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä.
Jäsenkunnan valitsemilla jäsenillä on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa yhteensä yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes (1/5) kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Niinpä äänileikkuri leikkaa Tampereen äänimäärän (242) alle puoleen (110).
Ääni- tai äänestysvalta on kuitenkin eri asia kuin äänimäärä tai -osuus. Niinpä Tampere saa viidenneksen äänileikkurilla väestöosuuttaan pienemmän äänivallan. Esimerkiksi toiseksi suurin kunta Nokia saa 35 äänellään väestöosuuttaan suuremman äänivallan. Vallanjakoa vielä sotkee Tampereen yliopisto, jolla on valtuustossa 42 ääntä kaikissa muissa asioissa kuin hallitusta ja johtokuntia valittaessa. Se on siten toiseksi suurin vallankäyttäjä.
Ilman äänileikkuria Tampere saisi määräysvaltaa viitisentoista prosenttiyksikköä enemmän väestöosuuteensa nähden, eli valta keikahtaisi toisin päin. Jäykkä viidenneksen äänileikkuri on erikoissairaanhoitolain 17. pykälässä. Vapaasti sovittavissa oleva äänileikkuri olisi ratkaissut kuntayhtymäpohjalta nyt väkisin läpi runnotun sote- uudistuksen demokratiavajeen eli ennennäkemättömän vallankeskityksen.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.