• Yliö: Korkeakouluhin ja ammatillisiin oppilaitoksiin tarvitaan jatkajakouluja

    Vaikka monesti ajatellaan, että esimerkiksi maa- ja metsätilat ovat niin erilaisia ja kaipaavat täysin oman valmennusohjelmansa, tosiasiassa maa- ja metsätiloihin ja muihin perheyrityksiin pätevät aivan samat lainalaisuudet.
    Tilaajalle
    Seinäjoen amattikorkeakoulun vararehtorin Elina Varamäen mukaan johtajuuden ja osaamisen siirron elementit ovat samantyyppisiä kaikissa yrityksessä, samoin henkisen luopumisen vaikeus ja muu perhedynamiikka.
    Seinäjoen amattikorkeakoulun vararehtorin Elina Varamäen mukaan johtajuuden ja osaamisen siirron elementit ovat samantyyppisiä kaikissa yrityksessä, samoin henkisen luopumisen vaikeus ja muu perhedynamiikka. Kuva: Timo Filpus
    Mielipide|Koulutus
    31.5.202309:23
    Yliö
    Elina Varamäki

    Väestön ja yrittäjien ikääntyminen on koko Euroopassa ja Suomessa ollut jo pitkään yksi keskeisimpiä haasteita. Se on haaste myös olemassa olevan yritystoiminnan jatkumiselle, sillä jatkajista ja ostajista on pulaa kaikkialla Suomessa.

    Erityisen haastavaa on löytää jatkajia ja ostajia maaseutumaisessa ympäristössä.

    Yrityksille tarvitaan jatkajia ja jatkuvuutta tarvitaan monella eri tavalla. Usein jää vähemmälle huomiolle se, että myös perheyrityksiin tarvittaisiin jatkajia omista perheenjäsenistä, oli kyse sitten maa- ja metsätilayrityksistä tai muista yrityksistä.

    Myös perheyritykset kaipaavat herättelytoimenpiteitä. Suomalaisia perheyrityksiä vaivaa liian usein puhumattomuuden kulttuuri, jossa ei tarpeeksi keskustella lasten ja vanhempien omista toiveista vaan oletetaan asioiden ratkeavan itsestään.

    Pahimmillaan tämä johtaa vuosikymmenten katkeruuteen.

    Suomessa on aiemmin kehitetty koulutusta yritystoimintaa jatkaville lähinnä hankerahoituksella, mutta yleensä hankerahoituksen päättyessä kokeilu on päättynyt. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu sai mahdollisuuden EAKR-rahoituksella kehittää jatkajakoulun konseptin, mutta alun alkaenkin tämä kehitettiin korkeakoulumme pysyvään käyttöön.

    Vastaavia jatkajakouluja tarvittaisiin jokaiseen korkeakouluun ja ammatilliseen oppilaitokseen Suomessa.

    Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tehnyt pk-yrityksiin omistajanvaihdoksiin liittyvää tutkimusta vuodesta 1999 lähtien. Yksi tärkeä elementti tutkimustiedon hyödyntämisessä on, että sitä käytetään koulutuksen ja valmennuksen perustana.

    Seinäjoen ammattikorkeakoulun jatkajakoulu perustuu tutkittuun tietoon.

    Jatkajakoulu on tarkoitettu oppilaitoksessa opiskeleville perheyritysten lapsille ja erityisesti sellaisille, joilla on kiinnostusta jonain päivänä jatkaa oman perheen yritystä.

    Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jatkajakoulu on tarkoitettu kaikkien alojen opiskelijoille, ja opiskelija voi osallistua jatkajakouluun vaikka koko opintojensa ajan.

    Vaikka monesti ajatellaan, että esimerkiksi maa- ja metsätilat ovat niin erilaisia ja kaipaavat täysin oman valmennusohjelmansa, tosiasiassa maa- ja metsätiloihin ja muihin perheyrityksiin pätevät aivan samat lainalaisuudet. Johtajuuden ja osaamisen siirron elementit ovat samantyyppisiä maatilalla tai metallialan yrityksessä, samoin henkisen luopumisen vaikeus ja muu perhedynamiikka.

    Jatkajakoulu on erityisesti kasvu- ja vertaistukiprosessi perheyritysten lapsille.

    Seinäjoen ammattikorkeakoulun jatkajakoulu koostuu kuukausittaisista tapaamisista, joissa on kussakin oma teemansa.

    Teemoina ovat muun muassa perheyritysten erityispiirteet, omistamisen merkitys, keskustelukulttuuri ja sen parantaminen perheyrityksessä tai omistuksen siirron vaihtoehdot. Lisäksi teemoina voivat olla johtajuuden ja osaamisen siirron varmistaminen, luopujille mielekkään tekemisen varmistaminen sukupolvenvaihdoksen jälkeen, asiantuntijoiden hyödyntäminen sekä maatilojen ja metsätilojen erityispiirteet sukupolvenvaihdoksessa.

    Tapaamisessa voidaan käydä myös läpi sitä, miten tulla yritystoiminnassa toimeen sisarusten kanssa. Tapaamisissa on mukana ammattikorkeakoulun omien asiantuntijoiden lisäksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun omia alumneja, jotka ovat jo tehneet tai ovat suunnittelemassa sukupolvenvaihdosta omissa perheyrityksissään.

    Tavoitteena on asiantuntija-alustusten lisäksi käydä avointa keskustelua.

    Jatkajakoulun tavoitteena on, että sen käyneet opiskelijat osaavat entistä ammattimaisemmin valmistautua tulevaan sukupolvenvaihdokseen ja suunnitella sitä hyvissä ajoin yhdessä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Tavoitteena on myös, että heistä tulisi mahdollisimman päteviä perheyritysten omistajia ja johtajia. Lisäksi tavoitteena on tehdä perheyrityksen keskustelukulttuurista avoimempaa.

    Tärkeä osa jatkajakoulua on myös se, että opiskelijat saavat vertaistukea omista opiskelukavereistaan, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa omissa perheyrityksissään.

    Jatkajakoulu tarjoaa nuorille myös mahdollisuuden puntaroida omaa halua jatkaa perheen yritystä.

    Elina Varamäki

    KTT, dosentti

    vararehtori

    Seinäjoen ammattikorkeakoulu

    Sukupolvenvaihdokset ovat yrityksissä aina haastavia.

    Artikkelin aiheet
    jatkajakoulu
    perheyritykset
    sukupolvenvaihdos
    Seinajoen ammattikorkeakoulu
    yrittajyys
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle