Lukijalta: Metsästys on keskeistä petopolitiikassa

Leena Kauppila arvosteli mielipidekirjoituksessaan (MT 22.11) MTK:n toimintaa ja ratkaisuesityksiä petopolitiikkaa koskien. Hän kyseenalaisti metsästyksen merkityksen petojen ihmis­arkuudelle ja esittää vahinkojen vähentämisen ratkaisuksi pedoille tarjolla olevan ravinnon rajoittamista.

Se, että metsäkauriin voi nähdä ikkunasta, ei merkitse, ettei metsästys vaikuttaisi suurpetojen ihmisarkuuteen. Romaniassa päätettiin karhun täysrauhoituksesta kuusi vuotta sitten. Tämän jälkeen 14 ihmistä on kuollut ja yli 100 loukkaantunut ihmisarkuuden menettäneiden karhujen hyökkäyksissä.

Petojen ihmisarkuuden lisääminen metsästyksellä ei ole mantran toistamista. Emme halua, että karhujen ihmisarkuus vähenee Suomessa, ja olemme vakavasti huolestuneita susien käytöksen muuttumisesta. Nyt sudet tunkeutuvat jo petoaitojen sisälle ja jopa karjasuojiin sisälle. On selvää, että susi oppii asioita siinä missä koirammekin. Varsinkin lampureille tilanne on tukala, kun edes ennakkosuojaaminen ei tuo kotieläimille varmaa turvaa.

Kauppila nosti esille myös ylisuuren valkohäntäpeurakannan aiheuttamat ongelmat. Tämä huomio on tärkeä, mutta arvostelu, ettei MTK ole kiinnostunut näistä ongelmista, ei pidä paikkaansa. MTK on nostanut esille lukuisa kertoja ylitiheään peurakantaan liittyvät ongelmat. Olemme esittäneet myös useita keinoja ja lainsäädäntömuutoksia tilanteen korjaamiseksi.

Sekä suurpetojen että valko­häntäpeurakannan hallinnassa suunnitelmallinen ja määrältään riittävä metsästys on keinovalikoimassa tehokkain, nopein ja vaikuttavin keino. MTK on vaatinut ja vaatii edelleen peurakantojen merkittävää leikkausta ja kantaa vahvistavan ruokinnan radikaalia rajoittamista. Metsästystä tehostavaa houkutteluruokintaa ei tule kuitenkaan kieltää.

Nyt tulee keskittyä olennaiseen eli siihen, mitä muutoksia tarvitaan metsästyslakiimme suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Myös vaikuttaminen EU-tasolla on keskeistä.

Timo Leskinen

kenttäjohtaja, MTK