Uusi tekniikka ja maksullinen jokamiehenoikeus

Jokamiehenoikeus on murroksessa. Paineita sen uudelleenmäärittelyyn tulee monesta suunnasta. Asiaan liittyviä säädöksiä valmisteltaessa on otettava huomioon tekniikan kehityksen tuoma mahdollisuus kaikille osapuolille oikeudenmukaiseen ratkaisuun.

Jo lähivuosina valtaosa puhelimista sisältää gps-paikannuksen, karttaohjelman ja mahdollisuuden maksamiseen verkkopankin kautta. Karttatietokanta on Suomessa juuri tullut maksutta kaikkien käyttöön, ja se kehittyy nopeasti.

Se on luonnossa liikkujalle suunnistamisen kannalta kätevä. Toivoisin, että tulevaisuudessa sen avulla voisi myös ostaa muun muassa kalastusluvan, oikeuden käyttää yksityistietä, moottorikelkka-, mönkijä- tai ratsastusuraa, oikeuden poimia luonnonvaraisia marjoja, tai ottaa yhteyttä alueen omistajaan, jos tarvitsee häneltä apua tai lupaa johonkin.

Varmaankin valtio, muut julkisyhteisöt sekä suurmaanomistajat ovat jatkossakin valmiit luovuttamaan ilmaiseksi kaikkien käyttöön luonnonvaraisia hyödykkeitä, kuten marjoja ja sieniä. On kuitenkin maanomistajia, jotka haluavat hyödyntää pienen palstansa tai mökkitonttinsa sadon täysin itse.

Metsämarjat saattavat olla jollekin jopa puuta tärkeämpi tuote, ja metsää hoidetaankin marjatuotannon ehdoilla. Jos tällaisen maanomistajan marjat kerää joku ulkopuolinen ennen niiden kypsymistä, on selvää, että hänen oikeuksiaan loukataan.

Maatilamatkailuyrittäjille puolestaan marjanpoiminta- tai ratsastusmahdollisuus saattaa olla tärkeäkin osa yritystoimintaa.

Yksityisen ylläpitämällä tiellä saattaa olla paljon liikennettä, jos sitä pitkin kuljetaan vaikka suositulle uimarannalle, marjastus- tai retkeilypaikalle. On oikeudenmukaista, että tien ylläpitäjä voi saada korvauksen siltä, joka tietä käyttää.

Maksu voidaan järjestää helpoksi tai jopa automaattiseksi älypuhelimen ja jo olemassa olevan tekniikan avulla.

Uusi tekniikka antaisi siis maanomistajalle mahdollisuuden hinnoitella omistansa tiet, pysäköintialueet, kelkkareitit, marja-alueet, kalastusluvat, retkeilypaikat ja muut mahdolliset palvelut haluamallaan tavalla. Hinnoittelua voisi myös muuttaa kysynnän ja tarjonnan mukaan tai esimerkiksi alueesta perittävän kiinteistöveron muutosten myötä.

Olennaista on nyt määritellä, kenellä on omistusoikeus mihinkin hyödykkeeseen. Selkeintä on, että kaikki oikeudet, joista ei erikseen laissa muuta määrätä, kuuluvat maanomistajalle, ja hän saa päättää niiden käytöstä ja hinnoittelusta.