Suomi ja Ruotsi voivat vahvistaa kriisivalmiuttaan yhdessä

Ruotsin ja Suomen yhteisen kriisivalmiuskoulutusohjelman, Hanaholmen-aloitteen, ensimmäinen kurssi on toteu­tettu kuluvana vuonna. Pilottikurssille osallistuneet 20 johtavaa kriisivalmiusasiantuntijaa Suomesta ja Ruotsista ovat yhdessä työstäneet ideoita ja suosituksia kriisivalmiuden vahvistamiseksi. Koulutus on luonteva jatko Suomen ja Ruotsin viime vuosina kehittämälle entistä syvemmälle puolustusyhteistyölle.

Puheessaan Hanaholmen- aloitteen kurssilaisille presidentti Sauli Niinistö totesi, että Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani, ja Suomi on valmis ”jatkamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön edistämistä Ruotsin kanssa ilman ennakkoon asetet­tuja rajoitteita”.

Presidentti totesi myös, että sotilaallinen valmius ei kuitenkaan turvallisuuden tekijänä yksin riitä uhkakuvien moninaisuuden takia, ja siksi myös siviilialojen varautuminen on äärimmäisen tärkeää.

Vaikka kriisit ensisijaisesti hoidetaankin kansallisella tasolla, elämme todellisuudessa, jossa rajat ylittävät kriisit ja katastrofit edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Tästä syystä kriisivalmius­kurssin osallistujat painottavat, että yhteinen valmius­suunnittelu on tärkeää, samoin kuin se, että luodaan strateginen järjestelmä ennakkovaroituksia varten, mistä raportoidaan molemmille maille.

Ennakkovaroitusjärjestelmä luo perustan yhteiselle toiminnalle ja sen tulee kattaa paitsi ilmasto- ja hybridiuhat, myös muun tyyppiset siviilikriisit. EU-komissaari Janez Lenarčičin puheenvuoro vahvisti samansuuntaiset ajatukset EU:n tasolla.

Suomalaiset ja ruotsalaiset asiantuntijat nostavat myös esiin tarpeen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle, johon kuuluu mahdollisuus luoda Suomen ja Ruotsin yhteisiä valmiusvarastoja ja joustavia tuotantokeskuksia. Niissä pystyttäisiin sopeuttamaan nopeasti tuotantoa ja valmistamaan tuotteita, joita mahdollisen kriisin aikana tarvitaan. On tärkeää, että asiantuntijoiden tekemät suosi­tukset ja havainnot tutkitaan, analysoidaan ja otetaan seurantaan poliittisella tasolla.

Hanaholmen-aloite on, kuten presidentti Niinistö painotti, luonnollinen askel Suomen ja Ruotsin turvallisuusyhteistyön kehittämisessä. Sotilaallisen puolustusyhteistyön lisäksi Suomi ja Ruotsi voivat nyt vahvistaa myös siviilikriisivalmiuttaan yhdessä.

Hanaholmen- aloite on luonnollinen askel Suomen ja Ruotsin turvallisuusyhteistyön kehittämisessä.